Työllisyystavoite voi toteutua etuajassa
Juha Sipilän hallitus asetti tavoitteeksi työllisyysasteen nostamisen 72 prosenttiin vaalikauden aikana. Tavoite on todella lähellä, sillä Tilastokeskuksen mukaan kesäkuun kausitasoitettu työllisyysaste oli 71,8 prosenttia. Töissä kävi 99 000 henkeä enemmän kuin viime vuoden kesäkuussa.
Hallitusohjelman toinen työllisyystavoite on jo ylittynyt. Työllisten määrän piti kasvaa vaalikauden aikana 110 000 hengellä. Kesäkuussa työllisiä oli jo 146 000 enemmän kuin vuoden 2015 kesäkuussa.
Vaalikauden kehitys on ollut todella vaikuttavaa. Kausivaihtelusta tasoitettu työllisyysaste oli 67,7 prosenttia kesäkuussa 2015. Nyt se on siis 71,8 prosenttia. Kolmessa vuodessa työllisyysaste on noussut näin ollen peräti 4,1 prosenttiyksikköä.
Työttömyysasteen laskeva trendi on yhtä vaikuttava. Kausitasoitettu työttömyysaste oli 9,7 prosenttia kesäkuussa 2015. Nyt se on laskenut 7,2 prosenttiin.
Työttömänä oli Tilastokeskuksen mukaan vielä 192 000 henkeä, kuitenkin 88 000 vähemmän kuin kesäkuussa 2015.
Hyvin harvat uskoivat kolme vuotta sitten, että hallitus saavuttaisi työllisyystavoitteensa.
Asiantuntijoiden epäuskoon saattoi vaikuttaa edellisen vaalikauden epäonnistuminen. Myös Jyrki Kataisen hallitus asetti vuonna 2011 tavoitteekseen työllisyysasteen nostamisen 72 prosenttiin. Todellisuudessa se laski lähes prosenttiyksikön vaalikauden aikana.
Asiantuntijat toisensa perään julistivat tavoitteen karkaamista vielä vuosia Sipilän hallitusohjelman hyväksymisen jälkeenkin. Oppositiopuolueiden edustajat ovat tietysti lyöneet hallitusta olan takaa näillä asiantuntija-arvioilla.
Aika monet tahot joutuvat lukemaan tänään korvat punaisena taannoisia työllisyysennusteitaan.
Aika monet tahot joutuvat lukemaan tänään korvat punaisena taannoisia työllisyysennusteitaan.
Esimerkiksi valtiontalouden tarkastusvirasto arvioi vielä kesäkuussa 2017, että Sipilän hallituksen toimet eivät riittäisi työllisyystavoitteen saavuttamiseen.
Elinkeinoelämän keskusliiton johtava asiantuntija Vesa Rantahalvari kirjoitti viime vuoden syyskuussa, että työllisyysaste ei ”lähes varmasti” nouse 72 prosenttiin tämän hallituskauden aikana.
Talouspolitiikan arviointineuvosto piti vielä tämän vuoden tammikuussakin tavoitteen saavuttamista epätodennäköisenä ilman uusia toimenpiteitä.
Listaa voisi jatkaa pidemmällekin. Vasta tämän vuoden puolella ensimmäiset ennustelaitokset alkoivat uskoa tavoitteen saavuttamiseen.
Jää myöhemmän tutkimuksen selvitettäväksi, miksi niin monet vakavasti otettavat asiantuntijat ovat erehtyneet näin pahasti työllisyyskehityksen ennustamisessa. Ainakin ennustelaitosten olisi oman uskottavuutensa nimissä syytä tehdä asiasta perusteellinen analyysi.
Politiikan ylellisyyksiin kuuluu mahdollisuus väitellä siitä, mikä ansio hallituksella on työllisyyden paranemiseen.
Viime vaalikaudella oltiin aika yksimielisiä siitä, että Jyrki Kataisen ja Alexander Stubbin hallitusten epäonnistuminen oli keskeinen syy työllisyystavoitteen karkaamiseen. Siksi olisi kohtuullista myöntää, että Juha Sipilän hallituksella on vähintään yhtä keskeinen ansio paremman työllisyyskehityksen aikaansaamisessa.