Turkki siirtyi yhden miehen valtaan
Presidentti Recep Tayyip Erdogan valittiin sunnuntaina uudelleen Turkin presidentiksi.
Käytännössä vaalitulos merkitsee entistä selvemmin siirtymistä yhden miehen valtaan.
Erdoganin AKP-puolue sai liittolaisineen selvän enemmistön myös Turkin parlamenttiin.
Tulos sinetöi perustuslain muutoksen, jossa pääministerin virka lakkautetaan ja toimeenpanovalta siirretään presidentille.
Vaalituloksessa ei ole muuta yllätystä kuin korkeintaan se, että Erdoganin voitto varmistui jo ensimmäisellä kierroksella. Kaikki keskeiset tiedotusvälineet kampanjoivat hänen puolestaan.
Opposition toimintaa vaikeutettiin monin tavoin. Myös vaalivilppisyytöksiä esitettiin.
Perustuslain muutos antaa Erdoganille mahdollisuuden olla ehdolla vielä seuraavissakin presidentinvaaleissa.
Näin hänen valtakautensa voi jatkua ainakin vuoteen 2028. Erdogan olisi tuolloin 74-vuotias.
Opposition presidenttiehdokas Muharrem Ince piti vaaleja epäreiluina mutta tunnusti tappionsa maanantaina.
Hänen mukaansa Turkki katkaisi siteensä demokratiaan ja siirtyi yhden miehen valtaan.
Vaalitulosta voi kuitenkin pitää legitiiminä. Enemmistö uurnilla käyneistä kannatti Erdogania.
Vaalitulosta voi kuitenkin pitää legitiiminä. Enemmistö uurnilla käyneistä kannatti Erdogania.
Yhtenä merkkinä vaalien suhteellisesta vapaudesta voi pitää sitä, että kurdimielinen HDP-puolue onnistui ylittämään kymmenen prosentin äänikynnyksen.
Osa sen johtajista kampanjoi vankilasta käsin.
Demokratian kuolinkellojen soittaminenkin voi olla ennenaikaista. Oppositio sai vaalikampanjassa uutta ryhtiä.
Erdogan ei kiitospuheessaan viljellyt sovinnollista retoriikkaa, kuten vaalivoittajilta on yleensä odotettu.
Hänellä on kuitenkin edessään samat ongelmat kuin ennen vaaleja, eikä kansan jakautuminen tai pikemminkin tietoinen jakaminen kahtia edistä näiden ongelmien ratkaisua.
Turkin talous on vaikeuksissa. Maa on yksi osapuoli Syyrian sisällissodassa, eikä kurdiongelmakaan ratkea pelkästään voimalla ja terrorismisyytöksillä.
Ensi vuonna tulee kuluneeksi 20 vuotta siitä, kun Turkki hyväksyttiin EU:n jäsenehdokkaaksi Helsingin huippukokouksessa.
Sunnuntain vaalitulos ei tuonut jäsenyyttä ainakaan lähemmäksi, ei tosin heikentänytkään jo aiemmin aika teoreettiseksi jäätyneitä jäsenyysnäkymiä.