Tulevaisuus näyttää, mikä on Helsingin tapaamisen anti – mutta mainosta Suomelle tuli, ja kansalaiset näkivät mahtavan spektaakkelin
Suurvaltajohtajien tapaaminen Helsingissä oli myös tunnustus Suomen politiikalle ja nosti hetkeksi meidät maailman keskipisteeseen.
Suomen pääkaupunki oli tietenkin ensisijaisesti kokouspaikka eikä huippukokouksen osapuoli. Silti sekä USA:n Donald Trump että Venäjän Vladimir Putin keskustelivat myös kahden kesken Suomen presidentin Sauli Niinistön kanssa.
Isännälläkin oli siis mahdollisuutensa tuoda näkemyksiään maailman suurten johtajien tietoon. Muutenkin Suomi pyrki esittelemään parastaan.
Myös sillä on enemmän kuin symbolista merkitystä, että kokouspaikaksi valikoitui Helsinki eikä esimerkiksi Tukholma, Geneve tai Wien, suurten maiden pääkaupungeista puhumattakaan.
Pienestä Suomesta jotenkin pidetään maailmalla.
Olemme kärkisijojen tuntumassa mittarilla kuin mittarilla mitattuna. Hoidamme asiamme ja sopimuksemme.
Olemme myös riittävän itsenäisiä ja itsepäisiä luottamaan siihen, että osaamme itse päättää, mikä meidän turvallisuudellemme on hyväksi.
Suomea koskevat hyvät uutiset ovat kiinnostaneet, vaikka yleensä mediaa syytetään vain negatiivisten otsikoiden perässä juoksemista.
Niinpä Suomi on paistatellut monenlaisessa myönteisessä valossa viime vuosina.
Kokous olikin tuonut Helsinkiin jättimäärän kansainvälisen median väkeä. Se raportoi muustakin kuin vain suurvaltajohtajien kokouksesta.
Täytyyhän maailman onnellisimmaksi sijoitetun kansakunnan elämässä olla jotain erityistä…
Suomi sai kovasti kiitosta huippukokouksen järjestelyistä. Ne hoidettiin suomalaisen tehokkaasti, mutta sopivan persoonallisesti ja tyylikkäästi – maailman maukkaimmista mansikoista lähtien.
Mitäpä suomalainen ei maailmanrauhan puolesta tekisi. Toivottavasti vieraatkin arvostivat tätä ainakin rivien välissä kaikunutta viestiä.
Mutta kyllä suomalaisetkin saivat nauttia huippukokouksesta. Kotimainen media otti siitä kaiken irti.
Tv-kanavat seurasivat suurvaltajohtajia ja Helsinkiä livenä melkein kellon ympäri.
Asiantuntijoiden keskusteluja nähtiin niin, että maailmanpolitiikan suuret kysymykset tulivat tutuiksi jokaiselle, joka vain halusi niistä kuulla. Välillä saatiin seurata muistoja aiemmista Helsingin huippukokouksista.
Ja saivatpa katsojat – yhdessä toimittajien kanssa – tuijottaa Helsinki-Vantaan lentokentän ilmatilaa ja kiitoratojakin hyvät tovit.
Että milloinkahan se Trumpin tai Putinin kone sieltä saapuu…
Mutta mitäpä suomalainen ei maailmanrauhan puolesta tekisi. Toivottavasti vieraatkin arvostivat tätä ainakin rivien välissä kaikunutta viestiä.