Trumpin vetäytyminen Pohjois-Syyriasta ei estä hänen uudelleenvalintaansa
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump hämmästytti maailmaa pari viikkoa sitten ilmoituksella vetää Yhdysvaltain joukot pois Pohjois-Syyriasta Turkin vastaiselta rajalta.
Turkki käynnisti välittömästi Trumpin ilmoituksen jälkeen sotatoimet, joiden tavoitteena on satojen kilometrien mittaisen turvavyöhykkeen luominen kurdien asuttamalle alueelle, jolta Yhdysvallat vetäytyi.
Trumpin päätös sai vastaansa harvinaisen kovaa, puoluerajat ylittävää kritiikkiä. Häntä syytettiin kurdiliittolaisten hylkäämisestä sen jälkeen kun nämä olivat tehneet Yhdysvaltain puolesta raskaimman työn terroristijärjestö Isisin kukistamisessa.
Arvostelijoiden mielestä Trumpin päätös heikensi Yhdysvaltain arvovaltaa ja luottamusta ei vain lähi-idässä vaan laajemminkin.
Arvostelua vain vahvisti Trumpin möläytys, että kurdit eivät olleet auttamassa Yhdysvaltoja Normandian maihinnousussa toisen maailmansodan aikana.
Trump antoi samalla lisää tilaa Venäjälle ja sen diplomatialle. Uusin näyttö tästä saatiin tiistaina, kun presidentti Vladimir Putin tapasi Turkin presidentin Recep Tayyip Erdoganin Sotshissa.
Trump koetti paikata vahinkoja lähettämällä varapresidenttinsä Mike Pencen neuvottelemaan Erdoganin kanssa. Näin saatiinkin aikaan viiden päivän tulitauko, joka päättyi tiistaina.
Trumpin toiminta vaikuttaa ensi katsomalta vähemmän harkitulta, mutta sen taustalla voi sittenkin nähdä strategista ajattelua.
Trump ajattelee ennen muuta ensi vuoden vaaleja ja uudelleenvalintaa. Tästä näkökulmasta voi olla aivan järkevää tuoda sotilaat kotiin alueelta, jonka monimutkainen konflikti ei amerikkalaisia äänestäjiä kiinnosta.
Syyrian joukkoja ei tosin tuotu vielä kotiin vaan heidät siirrettiin ainakin aluksi Irakiin.
Trumpin Lähi-idän strategiaksi voi hyvinkin riittää varaukseton tuki Israelille ja liittolaisuus alueen tärkeimmän öljyntuottajan Saudi-Arabian kanssa.
Trumpin Lähi-idän strategiaksi voi hyvinkin riittää varaukseton tuki Israelille ja liittolaisuus alueen tärkeimmän öljyntuottajan Saudi-Arabian kanssa.
Toisaalta on vaikea uskoa, että Trump voisi tyytyä katselemaan sivusta Naton jäsenmaan Turkin liukumista Venäjän kylkeen.
Viime viikkojen käänteissä Natokin on joutunut perimmäisten kysymysten äärelle.
Turkki vaati sotilasliiton jäseniltä tukea toimilleen Syyriassa terrorisminvastaisen taistelun nimissä. Eurooppalaiset jäsenmaat eivät ole tästä innostuneet vaan pohtivat päinvastoin pakotteiden ja asevientikieltojen asettamista Turkille.
Viime viikkojen tapahtumilla voi olla heijastusvaikutus Suomeenkin. Voidaan ennustaa, että Nato-jäsenyyden suosio ei ainakaan kasva.