Toimiva aluepolitiikka on koko Suomen etu – mallia voisi ottaa yrityksistä
Keskusta julkisti viikolla uuden aluekehityspaperin. Sen perimmäisenä tavoitteena on tuoda esille keinoja eriarvoistumisen torjumiseksi.
Keskustan aluepoliittisen ajattelun keskeinen lähtökohta on, että kaikilla on mahdollisuus tehdä työtä, yrittää ja viettää hyvää elämää kaikkialla Suomessa asuinpaikasta riippumatta.
Huoli nykyisestä kehityksestä ei ole aiheeton. Osassa maata väki ja työpaikat vähenevät hallitsemattomasti. Kun väki vähenee, myös palvelut heikentyvät, mikä vain kiihdyttää kehitystä.
Samanaikaisesti osassa muuttotappiokuntia podetaan kroonista työvoimapulaa.
Keskusta korostaa linjapaperissaan, että se tukee kestävää kaupunkikehitystä. Sen mukaan ”Suomi tarvitsee kehityksen veturiksi pääkaupungin ja pääkaupunkiseudun, jotka pystyvät kilpailemaan Euroopan suurimpien kaupunkien ja -seutujen kanssa”.
Yhtä lailla Suomi tarvitsee keskustan mukaan vahvat maakuntakeskukset ja maakunnat sekä vireän maaseudun.
Aluepoliittisen työryhmän puheenjohtaja, keskustan pitkäaikainen kansanedustaja Mauri Pekkarinen palaisi aluekehittämisessä aiempaa linjaan, jossa liki kaikilla hallinnonaloilla oli osavastuu tasapainoisessa aluekehityksessä.
Tällöin esimerkiksi koulutus- tai liikennesektori huomioisi päätöksissään myös aluekehityksen näkökulman.
Pekkarisen mukaan keskusta haastaa linjapaperillaan muut puolueet keskusteluun siitä, mitä Suomen aluekehityksen hyväksi pitäisi tehdä. Keskustan mallissa tasapainoista aluekehitystä voidaan parantaa muun muassa liikenne-, koulutus-, energia- ja asumispolitiikan avulla.
Jos yritysten mielestä työpaikkojen siirtäminen maakuntiin on taloudellisesti viisasta, miksi se ei olisi sitä myös julkiselle sektorille?
Keskustan aluepoliittisesta linjauksesta nousi julkiseen keskusteluun vaatimus 5 000–6 000 julkisen sektorin työpaikan siirtämisestä pääkaupunkiseudulta maakuntiin.
Tavoitteena ei ole siirtää kokonaisia virastoja tai laitoksia pois, vaan niitä työtehtäviä, jotka ovat digitaalisen kehityksen myötä helposti siirrettävissä muualle.
Keskustan ehdotuksesta nousi odotetusti vastareaktio. Ankarimpien keskittämispoliitikkojen mielestä maakuntiin ei tarvitse siirtää yhtään julkisen sektorin työpaikkaa.
Hyvä kysymys kuuluu, miksi monet suuret suomalaiset ja kansainvälisetkin yritykset ovat siirtäneet vapaaehtoisesti toimintojaan maakuntiin. Hyvää hyvyyttäänkö?
Tuskinpa. Jos yritysten mielestä työpaikkojen siirtäminen maakuntiin on taloudellisesti viisasta, miksi se ei olisi sitä myös julkiselle sektorille?