Todistuksen painottaminen yliopistoon pääsyssä voi lisätä sukupuolten eriarvoisuutta

Pääkirjoitus

Työllisyysasteen kohottaminen vaatisi työurien pidentämistä sekä alusta että lopusta. Tästä vallitsee laaja yksimielisyys.

Työurien pidentäminen alusta vaatisi esimerkiksi sitä, että nuoret siirtyisivät nopeammin lukiosta yliopistoon. Tästä ei olla enää aivan yhtä mieltä.

Monille nuorille selviää vasta yhden tai useamman välivuoden aikana, mitä he haluavat oikeasti tehdä isona.

Yksi tapa karsia välivuosia on valita opiskelijoita yliopistoon ylioppilaskirjoitusten perusteella. Jotkut korkeakoulut ovatkin ryhtyneet jo soveltamaan tällaista käytäntöä.

Esimerkiksi pitkän matematiikan laudatur avaa ovia jo moneen yliopistoon.
Ensi vuonna jo suurin osa opiskelijoista on määrä valita ylioppilastodistuksen arvosanojen perusteella.

Todistusten painotus opiskelijavalinnoissa lisää kriitikoiden mielestä lukiolaisten paineita vähintään yhtä paljon kuin pänttääminen pääsykokeisiin kirjoitusten jälkeen.

Kehitykseen sisältyy toinenkin ongelma, joka on jäänyt vähemmälle huomiolle. Todistusten painotus opiskelijavalinnoissa voi johtaa sukupuolten eriarvoisuuden kärjistymiseen poikien tappioksi.

Tämän ongelman juuret ovat peruskoulussa. Viime vuonna julkaistun Helsingin yliopiston selvityksen mukaan poikien arvosanat peruskoulun päättötodistuksissa olivat keskimäärin 0,53 numeroa alemmat kuin tyttöjen arvosanat.

Tyttöjen arvosanat olivat 0,24–0,85 numeroa paremmat aineesta riippuen. On huomattava, että tyttöjen arvosanat olivat korkeammat kaikissa aineissa.

Erot olivat suurimmat äidinkielessä, biologiassa ja maantiedossa. Pojat pääsivät lähimmäksi tyttöjä fysiikassa, matematiikassa ja A-kielessä.

Todistusten painotus opiskelijavalinnoissa voi johtaa sukupuolten eriarvoisuuden kärjistymiseen poikien tappioksi.

Todistusten erot selittävät, miksi lukio-opiskelijoista 58 prosenttia on tyttöjä. Niin sanotuissa huippulukioissa heidän osuutensa on jo 75 prosenttia.

Mitä korkeampi peruskoulun päättötodistuksen keskiarvo lukioon vaaditaan, sitä suurempi osa sinne pääsevistä on tyttöjä.

Erot tasoittuvat hieman lukiossa. Pojat kirivät matematiikassa jopa ohi, mutta äidinkielessä arvosanojen ero säilyy.

Ensi vuonna saadaan ensimmäisen kerran tietoa siitä, miten todistusten painottaminen vaikuttaa eri sukupuolten pääsyyn yliopistoon. On syytä olla huolissaan, jos lopputulos olisi sama kuin huippulukioissa jolloin kolme neljästä todistusten perusteella valituista olisi naisia.

Ongelmien juurisyyhyn pitää joka tapauksessa paneutua vakavasti. Opetushallitus onkin julkaissut jo tänä vuonna raportin peruskoulun poikien oppimishaasteista ja -ratkaisuista vuoteen 2025 mennessä.

Raportin suositukset on syytä panna toimeen mahdollisimman nopeasti. Peruskoulun pitää olla ongelman sijasta ratkaisu sukupuolten tasa-arvon parantamisessa.