Tiedevastaisuus leviää länsimaissa – vastalääkkeelle olisi huutava tarve
Yhdysvaltalainen antropologi Vincent Ialenti kertoi Helsingin Sanomien haastattelussa havainneensa, että luottamus on suomalaisen yhteiskunnan taikavoima. Suomessa luotetaan virkamiehiin, kouluun ja poliisiin, mikä mahdollistaa sen, että asioita saadaan aikaiseksi.
Ialenti vertaa tilannetta Yhdysvaltoihin, jota hän pitää Suomen vastakohtana. Siellä monet eivät enää usko asiantuntijatietoon, hallintoon, ilmastonmuutokseen eivätkä evoluutioon. Kahtiajakautunut yhteiskunta on altis radikalismille, mikä näkyi esimerkiksi Donald Trumpin nousussa presidentiksi.
VAIKKA Suomessa tilanne on yhä kohtuullisen hyvä, ilmassa on vaaran merkkejä. Täälläkin moni koronavirusta huijauksena pitävä on valmis osoittamaan mieltä asiansa puolesta. Mallia haetaan erityisesti Saksasta, jossa koronarajoitusten vastustus on voimakasta.
Rokotekriittisyydellä on Suomessa syvät juuret, mikä käy ilmi tuoreesta ruotsalaisesta dokumenttisarjasta. Kyse ei ole harmittomasta puuhastelusta, sillä rokottamattomuus koituu pahimmillaan kuolemaksi.
Koronakriittisyys ja rokotevastaisuus kytkeytyvät usein laajemminkin erilaisiin salaliittoteorioihin. Ulkopuolisen silmillä katsottuna vaikuttaa käsittämättömältä, että joku vakavissaan uskoo salaisen juutalaisverkoston hallitsevan maapalloa, mutta salaliittoteorioiden syövereihin joutuneille se on totisinta totta.
Kannattaisi harkita, pitäisikö lukiokoulutusta viedä takaisin yleissivistävämpään suuntaan.
ONGELMAAN ei ole helppoja ratkaisuja. Jotain täytyy kuitenkin tehdä, ennen kuin suomalainenkin yhteiskunta alkaa rakoilla.
Muutostyön voisi aloittaa sosiaalisen median suuryhtiöistä. Ne tienaavat enemmän palveluissaan näkyvästä valeuutisesta kuin todellisesta uutisesta, sillä valeuutiset leviävät moninkertaista vauhtia. Tässä ei ole mitään järkeä.
Myös suomalaisten riittävästä koulutustasosta on pidettävä huolta. Korkeasti koulutetun henkilön on helpompi ymmärtää ero tieteellisen ja laajaan otantaan perustuvan tutkimuksen ja yksittäisen ihmisen henkilökohtaisen kokemuksen välillä.
Syytä olisi myös harkita, pitäisikö lukiokoulutusta viedä takaisin yleissivistävämpään suuntaan. Nykymalli suosii keskittymistä yksittäisiin aineisiin, kuten matematiikkaan, mutta väärien väitteiden tunnistamisessa tarvitaan laajaa ja monipuolista yleissivistystä.