Teollisuusliitto maalaa itseään nurkkaan jo ennen syntymistään
SAK:n siipien alla olevat ammattiliitot TEAM, Puuliitto ja Metalliliitto lyövät hynttyyt yhteen vuoden 2018 alusta alkaen.
Liitot päättivät asiasta kuluneella viikolla.
Uuden ay-liiton jäsenmäärä on noin 226 000. Kun Teollisuusliitto aloittaa toimintansa, siitä tulee yksi maan suurimmista ammattiliitoista.
Alun perin Teollisuusliittoon piti tulla mukaan myös Paperiliitto. Paperiliiton vasemmistoryhmä tyrmäsi liittoutumishaaveet kuitenkin yllättäen viime joulukuussa. Vasemmistoryhmän irtiotto oli järkytys niin liiton johtajalle Petri Vanhalalle (sd.) kuin sen demariryhmälle.
Vasemmistoryhmä perusteli vetäytymistään sillä, että Paperiliiton asema olisi uudessa liitossa jäänyt liian vähäiseksi.
On vähintäänkin outoa, että uuden ammattiliiton synnyttämistä perusteellaan ay-vastaisella hallituksella.
Teollisuusliiton puheenjohtajana aloittaa Metalliliiton nykyinen puheenjohtaja Riku Aalto (sd.).
Aalto ja liittohanketta vetänyt projektipäällikkö Markku Laine perustelivat uuden liiton perustamista sillä, että ay-liike tarvitsee joukkovoimaa ”valloillaan olevan ay-liikkeen ideologisen vastustuksen vuoksi”.
Aallon mukaan ”kaikki tietävät, mitkä ovat perusteet liittojen voimien kokoamiselle”. Tällä hän viittaa nykyiseen hallitukseen ja sen vihamieliseen suhtautumiseen ay-liikettä kohtaan.
Aallon tulkinnan mukaan hallituksen keskeinen tavoite on murtaa ay-liikkeen voimaa.
On vähintäänkin outoa, että uuden ammattiliiton synnyttämistä perusteellaan ay-vastaisella hallituksella.
Voisi kuvitella, että liitot tekevät hyvin valmisteluja päätöksiä hallituksista riippumatta eikä niiden takia.
Tosiasia kuitenkin on, että ammattiyhdistysliikkeen on kyettävä yhteistyöhön jokaisen hallituksen kanssa. Myös sellaisten hallitusten kanssa, jossa SDP ei ole mukana.
Teollisuusliitot ovat neuvotelleet yhdistymisestä jo vuosikymmenen ajan. Tätä taustaa vasten tuntuu entistä kummallisemmalta, että Sipilän hallituksen politiikka olisi ollut keskeinen syy liittojen kihlaukselle.
Aallon perusteluita lukiessa ei voi olla varma, huolettaako häntä enemmän ay-liikkeen vai SDP:n tulevaisuus.
Uuden Teollisuusliiton jäsenkunnassa on edustettuina kaikkien puolueiden edustajia, myös hallituspuolueiden edustajia. Heitä on erityisesti rivijäseninä. Tämä porukan määrä kasvaa vuosi vuodelta.
Uuden ammattiliikkeen toiminnan politisoiminen jo ennen varsinaisen toiminnan aloittamista ei varmasti ole kaikkien mieleen.
Ay-liike on viime vuosina pyrkinyt ottamaan etäisyyttä poliittiseen toimintaan.
Esimerkiksi Rakennusliitto on luopunut poliittisista tunnuksista.
Ensimmäisten lausuntojen perusteella herää kysymys, aikooko Teollisuusliitto kulkea vastavirtaan. On selvää, että tällainen tuki lämmittää osaa demareista. Se toinen puoli katselee tätä näytelmää kummissaan.
Ajatus, että tällaisella toiminnalla pelastetaan työnväenpuolueen tulevaisuus, on pelkää haihattelua.