Syy syntyvyyden laskuun voi löytyä koulusta
Suomessa syntyi viime vuonna enää noin 50 000 lasta. Kuolleita oli noin 3 000 enemmän kuin syntyneitä.
Kuolleiden määrä ylitti syntyneiden määrän myös vuonna 2016. Näin on käynyt aiemmin vain sotavuosina 1940 ja 1918.
Vielä vuonna 2010 syntyi yli 60 000 lasta, yli 10 000 enemmän kuin samana vuonna kuoli ihmisiä.
Syntyvyyden nopea lasku on yllättänyt paitsi väestötieteen myös kansantalouden asiantuntijat.
Talouden näkökulmasta syntyvyyden lasku uhkaa panna uusiksi esimerkiksi laskelmat väestön ikääntymisen aiheuttamasta kestävyysvajeeesta.
Työvoiman ulkopuolella olevien suhde työllisten määrä kasvaa jyrkästi lähivuosina.
Tähän asti on uskottu ja laskettu, että tilanne alkaisi korjautua 2030-luvulla. Tämä toivo pettää, jos syntyvien ja kuolleiden suhde heikkenee jatkossakin samaan tahtiin kuin parin viime vuoden aikana.
Ongelman vakavuudesta saa kuvan muistuttamalla Juha Sipilän hallituksen ohjelmasta.
Siinä sovittiin neljän miljardin säästöistä osana yhteensä kymmenen miljardin kokonaisuudesta, jolla haluttiin kuroa umpeen kestävyysvajetta.
Säästöt ovat olleet varsin kipeitä.
Jos syntyvien määrä alittaa pidemmän aikaa kuolleiden määrän, näitä neljän miljardin säästöpaketteja joutuvat tekemään hallitukset vielä 2030-luvullakin.
Mitäpä jos syy onkin nuorten miesten heikommassa asemassa?
Lääkkeeksi syntyvyyden lisäämiseen on tarjottu milloin synnytystalkoita, milloin lapsiperheiden etujen parantamista, milloin perhevapaajärjestelmän uudistusta, milloin maahanmuuton lisäämistä.
Valtiovarainministeriön ylin virkamies, valtiosihteeri Martti Hetemäki on esittänyt asiaan uuden ja mielenkiintoisen näkökulman.
Mitäpä jos syy onkin nuorten miesten heikommassa asemassa?
Parhaassa perheen perustamisen iässä olevat 25–34-vuotiaat miehet ovat heikommin koulutettuja kuin samanikäiset naiset.
Miesten joukossa pelkän peruskoulun käyneitä on enemmän kuin ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneita.
Naisista selvästi useampi on suorittanut ylemmän korkeakoulututkinnon kuin jäänyt peruskoulun varaan.
Koulutusero näkyy myös tuloissa ja työllisyydessä. Yhtä nuorta pienituloista naista kohti on kaksi pienituloista miestä.
Syntyvyys on laskenut samaa tahtia kuin nuorten miesten työllisyys.
Erot vaikuttavat ilmeisesti myös perheiden perustamiseen.
On aika epätodennäköistä, että pelkän peruskoulun käynyt nuori mies löytäisi kumppanikseen samanikäisen, ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneen naisen.
Hetemäen kysymys suuntaakin katseet jälleen kerran kouluun. Meillä on käyty jo vuosikaudet keskustelua siitä, miksi niin monet pojat pärjäävät huonosti koulussa tyttöihin verrattuna.
Hetemäki antaa nyt vielä uuden syyn etsiä ratkaisuja muutoinkin tärkeään ongelmaan.