Suomi vaatii oikeutetusti isoja muutoksia EU:n ennallistamispakettiin
EU:n ennallistamisasetuksesta on virinnyt Suomessa vilkas keskustelu. Poliittiseen keskiöön asia noussut sen laaja-alaisten vaikutusten takia ja siksi, että hallituspuolueet ovat olleet sen sisällöstä erimielisiä.
Vihreät ja vasemmistoliitto ovat suhtautuneet EU:n ennallistamisasetukseen myötämielisesti. Hallituksen rivit hajosivat kuitenkin eduskunnassa, kun Sdp, keskusta ja Rkp vaativat tiukempaa linjaa, mitä hallitus alun perin esitti.
Oppositiopuolueet ovat puolestaan tukeneet hallituksen enemmistön tiukempaa kantaa eduskunnan eri valiokuntien käsittelyissä.
SUOMEN kanta EU-komission metsien, soiden ja vesistöjen ennallistamista koskevaan asetukseen päätetään eduskunnan suuressa valiokunnassa marraskuun loppuun mennessä. Sillä, mikä on hallituksen vastaus opposition välikysymykseen, ei ole suoraan vaikutusta Suomen lopulliseen kantaan.
Kokoomuksen välikysymyksen selkeänä tavoitteena on nostaa puolueen omaa poliittista profiiliaan eduskuntavaalien alla. Maa- ja metsätalousministeri Antti Kurvisen (kesk.) mukaan kokoomuksen olisikin kannattanut osoittaa välikysymys hallituksen sijasta omille europarlamentaarikoilleen, joista osa toimii jatkuvasti Suomen kansallisia etuja vastaan metsäasioissa.
Arviot, joiden mukaan keskusta olisi valmis kaatamaan hallituksen ennallistamisasetusta koskevan välikysymyksen takia, ovat tuulesta temmattuja. Niin ei tule käymään. Miksi kaataa hallitus sellaisen asian takia, johon sillä ei ole edes päätösvaltaa?
Suomen viesti ennallistamisasetuksesta on selkeä. EU-komission esittämä malli ei käy.
TOISIN kuin julkisuudessa on väitetty keskusta ei vastusta kategorisesti luonnon ennallistamista. Niin se ei ole tehnyt ennenkään. Jotain tästä kertoo se, että yli puolet Euroopan tiukasti suojelluista metsistä sijaitsee Suomessa.
Suomi voikin olla ylpeä siitä, miten se on hoitanut metsiään. Hyvin hoidetuista metsistä on tullut merkittäviä hiilinieluja. Tätä samaa ei voi sanoa monien muiden Euroopan maiden metsistä.
EU:n ennallistamisasetusta koskevien pelisääntöjen on kuitenkin oltava Suomen kannalta oikeudenmukaiset ja reilut. Ei voi olla niin, että metsäpolitiikan hyvin hoitaneita maita rangaistaan kohtuuttomilla lisävelvoitteilla.
Alustavien arvioiden mukaan Suomen vuosittaiset kustannukset ennallistamisesta olisivat lähes miljardi euroa vuodessa. Asukasta kohden kustannukset olisivat yli kolme kertaa suuremmat kuin millään muulla EU-maalla.
Laskelmat, joiden mukaan Suomen saamat hyödyt olisivat sijoituksiin nähden kymmenkertaiset, eivät ole realistisia. Esitettyihin lukuihin ei usko kukaan, tuskin edes laskelmien laatijat.
Muut hallituspuolueet ovat moittineet keskustaa tiukasta suhtautumista ennallistamisasetusta koskevan välikysymysvastauksen laatimisessa. Tähän tinkimättömyyteen on syynsä.
Asia on Suomen talouden ja tulevaisuuden kannalta elintärkeä, ei vain keskustalle vaan koko Suomelle. Tätä taustaa vasten oli hyvä, että hallitus päätyi välikysymysvastauksessaan keskustan linjoille.
EUROOPAN unioni sahaa omaa uskottavuuttaan vyöryttämällä jäsenmaille esityksiä, joiden se tietää etukäteen olevan myrkkyä jäsenmaiden kansalaisille. Radikaali puuttuminen kiertoteitse kansalliseen päätösvaltaan kuuluviin asioihin, kuten metsäpolitikkaan, ei herätä luottamusta – päinvastoin.
Luonnonsuojelun edistämisen pitää perustua yhteistyöhön, ei saneluun. Jäsenmaiden erityispiirteiden ymmärtäminen ja huomioiminen johtaa varmuudella aina parempaan lopputulokseen.
Suomen viesti ennallistamisasetuksesta on selkeä. EU-komission esittämä malli ei käy. Siihen on tehtävä merkittävä muutoksia, ennen kuin Suomi voi kuitata sen hyväksytyksi.