Suomi on paljon vartijana EU:n elpymispakettiäänestyksessä
Eduskunnan perustuslakivaliokunnan päätös vaatia kahden kolmasosan enemmistö EU:n elpymispakettia koskevassa äänestyksessä on aiheuttanut poikkeuksellisen kovaa kuhinaa niin Suomen rajojen sisällä kuin ulkopuolellakin. Aihe on poliittisesti tulenarka.
Näkemykset EU:n elpymispaketin sisällöstä vaihtelevat sen mukaan, keneltä asiaa kysytään. Vastustajien mielestä paketti on Suomen kannalta umpisurkea. Kannattajien mielestä laaja elpymispaketti on ainoa tapa nostaa EU-maat jaloilleen koronakriisin synnyttämästä jättimäisestä kuopasta.
Pelissä ei ole ainoastaan EU:n elvytyspaketin kohtalo. Kokonaisratkaisuun sisältyy myös EU:n seuraavan seitsemän vuoden budjetti. Paketin koko on EU:n näkövinkkelistäkin katsottuna jättimäinen.
Suomi on paljon vartijana EU-elpymispakettiäänestyksessä. Unionin mallioppilaana tunnetun maan epäröinti näkyy ja tuntuu myös kansanedustajien saamissa viesteissä.
Keskustan ja kokoomuksen kansanedustajat ovat kertoneet, että heille on tullut poikkeuksellisen paljon viestejä anonyymeistä lähteistä. Niissä kaikissa kannustetaan edustajia äänestämään tukipakettia vastaan.
Viestivyöry on ollut niin suuri, että kansanedustajat ovat epäilleet joutuneensa informaatiovaikuttamisen kohteeksi maan rajojen ulkopuolelta. Nämä viestit kertovat omaa kieltään siitä, kuinka merkittävässä roolissa Suomen eduskunta nyt on.
Suomen päätöksellä on kauaskantoiset vaikutukset Euroopan unionin tulevaisuuteen. Tästä syystä jokaisen kansanedustajan puolueesta riippumatta kannattaakin tarkkaan harkita omaa äänestyspäätöstään.
EU-maat eivät voi käyttää elpymisvarojaan, mihin haluavat. Jokaisen maan on esitettävä EU-komissiolle tarkasti, mihin rahat käytetään ja mitä niillä tavoitellaan.
Keskusta on luvannut äänestää elpymispaketin puolesta muiden hallituspuolueiden tapaan. Suomen osuus 750 miljardin euron paketista on 6,6 miljardia euroa, ja sitä maksetaan aina vuoteen 2058 asti.
EU:n koronapaketti on euromääräisesti iso, mutta se silti huomattavasti pienempi kuin Kiinan, Yhdysvaltain ja Japanin vastaavat elvytyspaketit. Näissä maissa rahat on tarkoitus käyttää vihreään siirtymään ja digitalisaatioon.
Valtionvarainministeri Matti Vanhanen (kesk.) pitää tärkeänä, että elpymisvarat käytetään EU-maissa ja myös Suomessa vihreään siirtymään ja digitalisaatioon. Elpymispaketin tavoitteena on parantaa ihmisten arkea, kohentaa Suomen kilpailukykyä ja samalla vähentää fossiilisia päästöjä.
Vanhasen mukaan varoilla pitää pystyä tuottamaan aidosti uusia tuotteita, joista Suomi hyötyy taloudellisesti. Tämä on Suomen taloudellisen kestokyvyn ja hyvinvoinnin kannalta erittäin tärkeää.
EU-maat eivät voi käyttää elpymisvarojaan, mihin haluavat. Jokaisen maan on esitettävä EU-komissiolle tarkasti, mihin rahat käytetään ja mitä niillä tavoitellaan. Päätöksen siitä, hyväksytäänkö paketti vai ei, tekevät muut EU-maat.
EU:n elpymispaketin varoja ei siis voi käyttää mielivaltaisesti, kuten paketin kriitikot ovat julkisuudessa väittäneet.
Perussuomalaiset ovat esimerkiksi väittäneet, että Italia alentaa EU-rahoilla verojaan tai maksaa niillä eläkkeensä. Nämä väitteet ovat täyttä puppua. Tästä huolimatta puolue tarjoaa äänestäjilleen häpeilemättä vaihtoehtoista totuutta pönkittääkseen omaa kannatustaan.
Suomen ei tarvitse miettiä, mitä muissa Euroopan unionin maissa ajatellaan eduskunnan päätöksestä. Vastuu päätöksestä ja sen mahdollisista seurauksista on kansanedustajilla.
Ydinkysymys on, että haluaako Suomi säilyttää EU:n ja samalla oman kilpailukykynsä maailmanmarkkinoilla myös korona-ajan jälkeen? Vai yritämmekö puskea sisukkaasti eteenpäin omin voimin ilman laajempia hartioita?