Suomen päätös EU:n elvytyspaketista oli oikeastaan kuin demokratian oppitunti, ja siitä näkökulmasta sitä on viisasta lähestyäkin

Pääkirjoitus

Eduskunta päätti tiistaina selkein lukemin, että myös Suomi hyväksyy hallituksen neuvotteleman EU:n elvytyspaketin.

Jaa-ääniä annettiin 134, ei-ääniä 57, tyhjää äänesti kaksi ja poissa äänestyksestä oli kuusi kansanedustajaa. Kaikki meni odotetusti, kun kokoomuksen enemmistökin kannatti lopulta hallituksen esitystä.

Kaksi keskustalaista äänesti vastaan. Toisessa hallituspuolueessa eli vasemmistoliitossa paketin vastustajat olivat ”poissa”, vaikka olisivatkin olleet salissa.

ELVYTYSPAKETIN käsittely ja hyväksyntä olivat hyvä kansanvallan oppitunti. Valtiovaltahan Suomessa kuuluu kansalle, mutta sitä edustaa perustuslakimme mukaan ”valtiopäiville kokoontunut eduskunta”.

Eduskunnalla on valta ja vastuu edustaa suomalaisia ja tehdä suomalaisten puolesta päätöksiä. Kun kansanedustajat ovat niillä töin, kansalaisilla on oikeus luottaa siihen, että he myös tietävät, mitä tekevät ja osaavat paremmin kuin tavalliset suomalaiset.

Tämä luottamus on sitä tärkeämpää, mitä vaikeammasta asiasta on kyse.

EU:n elvytyspaketti on varmasti vaikeimmasta päästä. Sitä on mahdoton vastustaa tai puolustaa sataprosenttisten faktojen perusteella. On vain luotettava niiden näkemyksiin, joiden uskoo tietävän.

Keiden näkemys on sitten arvokas?

Eikö ainakin niiden, jotka antavat suomalaisille työtä ja toimeentuloa.

On ollut merkille pantavaa, että koko elinkeinoelämä, kaikki yritysmaailman järjestöt ja kaikki talouselämän vaikuttajat ovat vaatineet voimakkaasti elvytyspaketin hyväksymistä. Myös työmarkkinajärjestöt ovat olleet samassa rintamassa.

Miksi ne niin ovat tehneet? Tuskin siihen mitään puoluepoliittisia syitä on ollut. Ehkä ne vain tietävät, kuinka tärkeä Eurooppa on Suomelle ja suomalaisten työllisyydelle.

Keiden näkemys elvytyspaketista on sitten arvokas? Eikö ainakin niiden, jotka antavat suomalaisille työtä ja toimeentuloa.

VAIN Suomessa käytiin elpymispaketista värikäs kansalaiskeskustelu. Missään muussa EU-maassa ei asia ole herättänyt sellaisia poliittisia intohimoja. Niissä on ymmärretty, että Euroopan elpyminen on kaikkien etu.

Suomen keskusteluun ovat osallistuneet niin puolueet, poliitikot kuin kansalaisetkin. Keskustelu on ollut kiivas ja täynnä kaikenlaisia argumentteja, oletuksia ja arvioita.

Keskustelu huipentui perussuomalaisten jarrutukseen eduskunnassa. Se jäi tosin vaatimattomaksi yritykseksi.

Puhemies Anu Vehviläinen (kesk.) ja varapuhemies Tarja Filatov (sd.) olivat liian kokeneita politiikan kettuja hermostumaan. He kuuntelivat tyynesti satujen ja virsien lukemiset, runonlausunnat ja Sebastian Tynkkysen (ps.) yli kahdeksan tuntia kestäneen puheenkin.

OLEMATTOMALLE huomiolle on jäänyt, että Suomi saa elvytyspaketin kautta kolmen seuraavan vuoden aikana 2,7 miljardia euroa. Käyttösuunnitelma on tehty jo 2,1 miljardin avustuksista.

Hankkeet ovat hyviä, lähtien harvaan asuttujen alueiden laajakaistayhteyksien rakentamisesta öljylämmityksestä luopumisen avustuksiin.

Siten myös Suomessa elvytysvaroja käytetään paljon muuhunkin kuin vain koronan tuomien menetysten paikkaamiseen.

Elpymispaketin myötä äänestettiin myös siitä, hyväksytäänkö EU:n seitsemän vuoden budjettikehykset. Suomen neuvotteluissa saama budjettikehystulos oli erinomainen. Sitä ei ole oppositiokaan murjonut.