Suomen lähinaapurit siirtävät valtion toimipisteitä pääkaupungeista muualle maahan – Suomessa alueellistamisesta on tehty kirosana
Suomen lähinaapurit Norja, Ruotsi, Tanska ja Viro hajasijoittavat lähivuosina merkittävän määrän valtion työpaikkoja pääkaupungeistaan muualle maahan.
Lännen Median uutisen mukaan Tanskan hallituksen tavoitteena on alueellistaa tuhansia työpaikkoja 38 pienempää kaupunkiin tai kuntaan. Pelkästään tammikuussa Tanskan hallitus päätti siirtää 1 800 julkisen sektorin työpaikkaa Kööpenhaminasta muualle.
Hallituksen ratkaisun myötä esimerkiksi ympäristöhallinnosta siirtyy 440 työpaikkaa Kööpenhaminasta Odenseen.
Ruotsin hallitus on puolestaan päättänyt siirtää seitsemän viranomanomaisen toiminnot joko kokonaan tai osittain Tukholmasta pois. Myös Virossa on meneillään vastaava järjestely.
Norjan hallitus on ilmoittanut, että se hajasijoittaa yli 600 valtion työpaikkaa Oslosta muualle maahan. Hallituksen harkinnassa on lisäksi 1 200 työpaikan siirtäminen pois pääkaupungista.
Suomessa valtion työpaikat eivät ole siirtyneet pääkaupungista muualle maahan. Valtion työpaikat ovat kuluvan vuosikymmenen aikana pikemminkin keskittyneet yhä enemmän Uudellemaalle ja Helsinkiin.
Alueellistamistavoite löytyy myös Sipilän hallituksen ohjelmasta. Sen sisältö on naapurimaihin verrattuna kuitenkin kunnianhimoton.
Suomessa alueellistamiseen ryhdytään hallitusohjelman mukaan vain, jos maahan perustetaan kokonaan uusi yksikkö, olemassa olevaa toimintaa laajennetaan tai organisoidaan merkittävästi uudelleen.
Reunaehdot ovat niin tiukat, että alueellistaminen on käytännössä lähes kokonaan jäissä.
Tämän hallituskauden ainoa merkittävä alueellistaminen on uuden Ruokaviraston perustaminen Seinäjoelle. Vuonna 2019 aloittavan viraston siipien alle tulevat Elintarviketurvallisuusvirasto (Evira), Maaseutuvirasto (Mavi) ja osa Maamittauslaitoksen tietotekniikan palvelukeskuksesta.
Ruokaviraston perustamisella ei ole vaikutusta nykyisten toimipisteiden ja niiden työpaikkojen sijaintiin. Ne säilyvät ennallaan.
Miksi Suomea ympäröivät maat ovat päätyneet siirtämään osan julkisen sektorin toimipisteistä ja työpaikoista pois pääkaupungista?
Suomessa verrataan mielellään omia tekemisiä muihin Pohjoismaihin. Tätä toivoisi tapahtuvan myös alueellistamisen suhteen.
Hyvä kysymys kuuluu, miksi Suomea ympäröivät maat ovat päätyneet siihen, että osa julkisen sektorin toimipisteistä ja työpaikoista on järkevä siirtää pois pääkaupungista?
Toinen hyvä kysymys kuuluu, miksi Suomessa alueellistamisesta on tehty niin järkyttävän vaikeaa?
Juha Sipilän hallitusohjelman vaatimattomaan kirjaukseen alueellistamisesta on syynsä. Lääketurvallisuusvirasto Fimean siirtäminen Helsingistä Kuopioon kesti toistakymmentä vuotta. Sen siirtämistä vastustettiin kaikin mahdollisin keinoin ja perustein.
Lopputulema oli, että kenenkään ei ole pakko muuttaa työn perässä mihinkään.
Fimea-tapauksen seurauksena alueellistamisesta on tullut Suomessa kirosana. Fimea on säikyttänyt poliitikot niin pahasti, että vain harva uskaltaa enää puolustaa alueellistamista.
Vielä harvempi uskaltaa tehdä konkreettisia esityksiä julkisen sektorin työpaikkojen siirtämisestä pääkaupunkiseudulta muualle Suomeen.
Voiko todellakin olla niin, että Norja, Ruotsi, Tanska ja Viro ovat alueellistamisen suhteen väärässä ja Suomi oikeassa?
Digitalisoituvassa maailmassa luulisi alueellistamisen olevan helppoa maissa, jossa infrastruktuuri ja verkkoyhteydet ovat huippuluokkaa. Norjassa, Ruotsissa, Tanskassa ja Virossa on päädytty tällaiseen johtopäätökseen.
Suomi sen sijaan tulee kaukana perässä – jos tulee.