Sote-keskustelussa on palattava yksinkertaisille juurille, tai muuten uudistus voi upota ja viedä keskustan mukanaan
Tietämättömien huutelulla on politiikassa nyt liikaa valtaa. Se uhkaa sote-uudistusta – ja myös keskustaa.
Kehitys on näkynyt jo pitkään. Viimeksi se on konkretisoitunut muutamassa viime päivien mielipidetiedustelussa.
Näitä mielipidetiedusteluja on tulkittu niin, että hallitukseen ”on kyllästytty”.
Tulkinta on epämiellyttävä. Vaikka hallitus on saanut aikaan enemmän kuin sen monet edeltäjät yhteensä ja saavuttaa melkein kaikki suuret tavoitteensa, siihen ”on kyllästytty”.
Niin tietämätön ja kiittämätön kansalainen on.
Samaa viestiä kertoi HS gallup (4.7.). Sen mukaan SDP:n Antti Rinne on suosituin seuraavaksi pääministeriksi – tosin vain 22 prosentin kannatuksella. Kokoomuksen Petteri Orpo sai 20 prosentin ja keskustan Juha Sipilä 16 prosentin kannatuksen.
Yleinen näkemys on ollut, että Rinteen suosio ei ole hänen ansiotaan.
Niin taitaa ollakin. Mutta oikea vastauskaan ei ole ainakaan keskustaväelle ilo. Rinteen kannatuksen suurin syy kun on politiikan kommentaattoreiden mukaan hallituksen epäsuosio.
Aktiivimallien kaltaisilla pienemmillä muutoksilla on osansa, mutta kritiikki kohdistuu yhä selvemmin sote-uudistukseen. Se onkin hallituksen ylivoimaisesti suurin hanke.
Mutta nyt yli puolet suomalaisista (53 %) katsoo, että soten ei tarvitse tarvitse valmistua tällä vaalikaudella (HS gallup 7.7.). Vain 29 prosenttia pitää soten valmistumista tärkeänä.
Nyt sote-keskustelu valiokuntariitoineen ja kristakiuruineen ei valaise kansalaista.
Nykytilassaan sote alkaakin kohta olla riippakivi hallitukselle.
Onko jotain tehtävissä?
On. Keskustelu on palautettava lähtöruutuun.
Kansalaisille on kerrottava yksinkertaisesti ja selkeästi, miksi sote-uudistus tarvitaan.
On hälvennettävä vääriä pelkoja palvelujen katoamisesta. On selvennettävä, miksi uudistus on tehtävä nyt, ja muistutettava siitä, kuinka eri hallitukset – nykyiset oppositiopuolueetkin – ovat yrittäneet jo kymmenen vuotta, mutta ilman tulosta. On torjuttava naurettavat väitteet voittojen katoamisesta veroparatiiseihin.
On selitettävä, oikaistava, suomennettava. Ja on maalattava uhkakuvia, joita on edessä, jos uudistus kaatuu.
Avainsana on vaikean asian yksinkertaistaminen.
Nyt keskustelu valiokuntariitoineen ja kristakiuruineen ei valaise kansalaisia. Muutosvastarinta elää kansalaisissa vahvana, ja he näkevät vain puolueiden riitaa. Se on tietysti hallituksen syytä. Hallitukseen kun ”on kyllästytty”.
HS-gallup (2.1.) kertoi, että yli kaksi kolmasosaa suomalaisista myöntää tuntevansa sote-uudistuksen huonosti. Tässäkin on varmasti vielä paljon liioittelua. Ja kun ei ole tietoa, luullaan ja uskotaan kaikenlaista.
Vastuulliset poliitikot ovat vaikean edessä, mutta aseitakin on. Tärkeintä on siis valita sellaisia keinoja, että tavallinen kansalainen ymmärtää.
Siksi poliitikkojen pitäisi olla mukana siellä, missä kansalainenkin, jopa netin keskustelupalstoilla.