Sipilän hallitus voitti ensimmäisen erän EU:n aluepolitiikan rahanjaossa
Euroopan unionin komissio julkisti tiistaina ehdotuksensa unionin alue- ja rakennerahojen uudeksi jaoksi ja lainsäädännöksi vuosille 2021-2027.
Esitys on Suomen kannalta yllättävän hyvä, suorastaan erinomainen.
Suomen osuus aluepolitiikan rahapotista kasvaisi esityksen mukaan sadalla miljoonalla eurolla yhteensä 1,6 miljardiin euroon seuraavalla kaudella.
Suomen potti kasvaisi, vaikka EU:n kokonaisrahoitus aluepolitiikkaan vähenisi noin kymmenellä prosentilla.
Suomen hyvää asemaa selittää se, että komissio haluaisi uudistaa tukien jakoperusteita Suomen toivomalla tavalla. Pohjoisen harva asutus on otettu huomioon jakoperusteissa.
EU-rahat ovat tärkeitä erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomelle.
Niillä voidaan jatkossa tukea entistäkin paremmin kasvuhankkeita ja ammattikorkeakouluja näillä alueilla.
Suomen potti kasvaisi, vaikka EU:n kokonaisrahoitus aluepolitiikkaan vähenisi noin kymmenellä prosentilla.
Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) olikin tuoreeltaan hyvin tyytyväinen komission ehdotukseen.
Sipilä muistutti blogissaan, kuinka arvostelijat ovat pitkin matkaa pitäneet Suomen linjaa epärealistisena.
Kriitikkojen mielestä Suomi ei voi vaatia lisää rahaa samaan aikaan kun EU:n aluepolitiikan kokonaisrahoitus pienenee.
Hallitus on koko ajan lähtenyt siitä, että sen yhtälö toimii, jos tuen jakoperusteita uudistetaan. Näin on nyt käymässä.
Sipilän hallitus on näin voittanut ensimmäisen erän EU:n aluepolitiikan seuraavan kauden rahanjaossa.
Siitä kannattaa nostaa hattua, vaikka edessä onkin vielä pitkät neuvottelut ennen lopullisia päätöksiä.