Sipilän hallituksen leikkaukset tehty
Joulun jälkeen julkistetut tilastot jatkavat hyvien talousuutisten sarjaa. Sekä kuluttajien että elinkeinoelämän luottamus talouteen on vahvistunut.
Ainoa soraääni viime aikojen myönteisiin talousviesteihin on kuulunut valtiovarainministeriöstä. Se kertoi joulun alla, että nähtävissä oleva kasvu ei vielä riitä toteuttamaan hallitusohjelman keskeisiä tavoitteita.
Tavoitteiden ja nyt nähtävissä olevan talouskasvun erotus on ministeriön mukaan noin kaksi miljardia euroa.
Budjetin mittavat lisäleikkaukset ovat kuitenkin taloudellisesti järjettömiä ja poliittisesti mahdottomia.
Valtiovarainministeriön laskelmia ei kannata kiistää. On eri asia, mitä johtopäätöksiä luvuista pitää tehdä.
Valtiovarainministeri Petteri Orpon puheita on tulkittu niin, että hallituksen olisi tehtävä jopa kahden miljardin lisäleikkaukset julkiseen talouteen.
Budjetin mittavat lisäleikkaukset ovat kuitenkin taloudellisesti järjettömiä ja poliittisesti mahdottomia.
Palvelujen ja tulonsiirtojen leikkaukset hyydyttäisivät ensi vuonna kulutusta, jota kilpailukykysopimuksen mukainen niukka palkkalinja hillitsee muutenkin. Se olisi myrkkyä talouskasvulle, jota olisi pyrittävä pikemminkin kiihdyttämään.
Politiikan näkökulmasta lisäleikkaukset ovat mahdottomia jo senkin vuoksi, että valtiovarainministeri ei saisi niille tukea edes omalta ministeriryhmältään.
Esimerkiksi opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen on tehnyt selväksi, että koulutuksesta ei enää leikata.
Yhden ministeriön jättäminen mahdollisten uusien säästöjen ulkopuolelle ei ole mahdollista monipuoluehallituksessa.
Eikä Grahn-Laasonen ole ainoa uusien säästöjen vastustaja. Puolustusministeriö kaavailee miljardien hankintoja. Tutkimus- ja tuotekehitysvarojakin on vaadittu lisättäväksi kasvun vauhdittamiseksi.
Suurten tulonsiirtojen kuten lapsilisien tai takuueläkkeiden leikkaaminen jyrkentäisi puolestaan eriarvoistumista, joka on jo muutenkin tarpeeksi vakava ongelma.
Ainoaksi ”säästökeinoksi” jäisi käytännössä kuntien valtionosuuksien leikkaaminen. Juha Sipilän hallitus on kuitenkin luvannut, että tähän viime vaalikauden hallitusten silmänkääntötemppuun ei tämä hallitus sorru.
Hallituksen kannattaakin keskittyä ensi kevään puoliväliriihessä uusien leikkausten sijasta muihin keinoihin julkisen talouden tasapainottamiseksi.
Ylivoimaisesti paras keino on talouden kasvun vauhdittaminen. Siihen tarvitaan rakenteellisia uudistuksia, joita jo valmistellaankin puoliväliriiheen.
Myös paikallisen sopimisen vauhdittamiseen kannattaa palata.