Seurakuntavaalien ehdokasasettelu loppusuoralla
Marraskuussa valitaan päättäjät evankelis-luterilaisen kansankirkon paikallisiin seurakuntiin. Vaalit mittaavat monin tavoin kirkon nykytilaa.
Julkinen keskustelu kirkon ympärillä on keskittynyt viime vuosina avioliittokysymykseen.
Eduskunta hyväksyi joitakin vuosia sitten lain, joka mahdollistaa avioliiton samaa sukupuolta oleville. Samalla eduskunta korosti, että päätös ei sido kirkkoa vaan se saa itse päättää, ketä se vihkii avioliittoon.
Tästä eduskunnan päätöksestä huolimatta kirkon sisällä alkoi välittömästi väittely siitä, pitäisikö samaa sukupuolta olevien vihkiminen sallia myös kirkossa. Tämä keskustelu heijastuu varmasti myös seurakuntavaaleihin.
On kuitenkin hyvä huomata, että avioliittokysymyksestä päätetään seurakuntavaaleissa vain välillisesti. Päätösvalta asiassa kuuluu kirkolliskokoukselle.
Seurakuntavaltuustojen jäsenet osallistuvat myöhemmin erillisissä vaaleissa kirkolliskokousedustajien maallikkojäsenten valintaan.
Kirkolliskokouksen 109 jäsenestä maallikoita on 64. Papit valitsevat omissa vaaleissa 32 edustajaa, minkä lisäksi kaikilla piispoilla on äänioikeus kirkolliskokouksessa.
Jotkut tahot haluavat kyllä nostaa avioliittokysymyksen vahvasti esille seurakuntavaaleissa saadakseen mieluisia edustajia myöhemmin kirkolliskokoukseen. Näin voivat toimia sekä sukupuolineutraalin avioliiton kannattajat että vastustajat.
Valtuutetut päättävät ennen muuta siitä, miten seurakuntien budjettirahat käytetään ja ketä valitaan työntekijöiksi.
Seurakuntavaalien pääasia on kuitenkin yhteensä 9000 luottamushenkilön valinta 400 seurakuntaan. Heidän tehtävänään on päättää seurakuntien käytännön toiminnasta ja sen kehittämisestä.
Valtuutetut päättävät ennen muuta siitä, miten seurakuntien budjettirahat käytetään ja ketä valitaan työntekijöiksi.
Puolueilla on oma roolinsa seurakuntavaaleissa. Viime vaaleissa valituista valtuutetuista noin kolmanneksella oli kirkon laskelmien mukaan selkeä puoluetausta.
Keskusta on omalta osaltaan suosittanut, että keskustan nimi näkyy ehdokaslistan nimessä, jos keskustalaiset ovat listan koonneet ja jättäneet. Puolue laatii seurakuntavaaleihin ohjelman, jota keskustalaiset voivat hyödyntää paikallisessa vaalityössä.
Pääasia on, että äänestäjät kykenevät päättelemään, mitä kukin ehdokaslista edustaa.
Selkeys on yksi keino nostaa seurakuntavaalien äänestysprosenttia, joka on jäänyt valitettavan alhaiseksi. Neljä vuotta sitten uurnilla kävi koko maassa vain 15,5 prosenttia äänioikeutetuista.
Seurakuntavaalien ehdokasasettelu päättyy 17. syyskuuta.
Keskustalaisten pitää omalta osaltaan huolehtia siitä, että vaaleihin saadaan riittävästi hyviä ehdokkaita päättämään seurakuntien asioista.