Selluloosa on tulevaisuuden supermateriaali, ja siksi Kemin tehdashankekin on monella tavalla tärkeä
Puulla ja siitä valmistettavilla tuotteilla voidaan korvata öljyä, betonia, muovia, hiiltä ja terästä ja torjua näin ilmastonmuutosta.
Tämä on hyvä tietää, kun kannetaan huolta metsien hiilinielukysymyksestä ja keskustellaan esimerkiksi Kemin biojalostamohankkeesta.
Hyvä on tietää myös se, että selluloosa on myös tulevaisuuden supermateriaali eikä vain vähätelty ja alhaisen jalostusasteen bulkkituote.
Metsä Groupin Kemin tehdashanke onkin tärkeä monesta syystä. Se tuo jättimäärän työtä ja elinvoimaa pohjoiseen Suomeen mutta torjuu myös ilmastonmuutosta.
Uutta tulevaisuutta valaisee toinen suuri metsäyhtiö, Stora Enso, tuoreessa vuosikertomuksessaan näin:
”Kaikki, mikä tänä päivänä tehdään fossiilipohjaisista materiaaleista, voidaan huomispäivänä tehdä puusta.”
Samalla tavoin voi sanoa, että kaikki öljystä valmistetut tuotteet voidaan ennen pitkää korvata puusta valmistettavasta selluloosasta.
Ilmastonmuutoksen näkökulmasta metsä on hiilinielu, kun se kasvaa. Mutta on yhtä tärkeää – ja ehkä tärkeämpääkin – että metsästä saatujen tuotteiden avulla voidaan korvata monenlaista sellaista, mikä on ilmastonmuutoksen kannalta haitallisinta.
Siinä perusteita Kemin biojalostamohankkeellekin.
Tietävätköhän kaikki päättäjätkään, missä mennään? Keskustelusta saa usein käsityksen, että tuskinpa vain.
Toisin kuin usein väitetään, metsäteollisuuden, yliopistojen ja esimerkiksi VTT:n tutkimustyö puuraaka-aineen jalostusasteen nostamiseksi on kiivasta.
Selluloosasta voidaankin valmistaa jo nyt paitsi pakkausmateriaaleja, myös kankaita, vaatteita, hygieniatuotteita, komposiittimateriaaleja…
Kuitulankateknologia, missä lanka tehdään suoraan sellutehtaan sellumassasta, on lähellä teollisen mittakaavan tuotantoa. Sellun etevyydestä raaka-aineena kertoo, että puuvillalangan valmistukseen verrattuna menetelmällä voidaan säästää 99 prosenttia vettä ja 80 prosenttia energiaa.
Tietävätköhän kaikki päättäjätkään, missä mennään? Keskustelusta saa usein käsityksen, että tuskinpa vain.
Suomessa on metsien hoidossa ja puun käytössä pitkät perinteet ja erinomainen tietämys. Suomessa ymmärretään, että kun metsää hakataan, se on heti uudistettava. Hakattu metsämaa pannaan taas kasvamaan uutta metsää.
Vanha sanonta kuuluu: kirves on paras metsän kasvattaja.
Tämän jokainen kotipuutarhurikin tietää. On välttämättä kitkettävä, harvennettava, lannoitettava.
Myös metsää on hoidettava. Kun suuri puu kaadetaan, sen paikalle istutetaan neljä tainta. Mutta vain yksi mahtuu kasvamaan tukiksi.
Metsänhoito tuottaa siis yhä kasvavassa määrin selluloosan raaka-ainetta. Se pitää hyödyntää niin kuin nyt tehdään. Sillä tavoin torjutaan ilmastonmuutosta.
Suomalainen metsänhoito onkin maailman parasta. Vain Ruotsissa ollaan samoilla aaltopituuksilla. Suurten metsäalueiden maat Kanada ja Venäjä toimivat kokonaan toisin. Ne tuhoavat metsiään.
Metsien kasvua hyödynnetään Suomessa siis kestävimmällä tavalla, mitä maapallolta löytyy.
Ja sillä tavoin saadaan työtä suomalaisille ja niitä vientituloja, joiden avulla voidaan sitten kustantaa terveydenhoitoa, sosiaaliturvaa, koulutusta ja muita yhteisiä menoja.