Saksan vallanvaihdos vauhdittaa voimatasapainon muutosta EU:ssa
Kristillisdemokraattien Angela Merkelin valtakausi Saksassa päättyi virallisesti keskiviikkona, kun sosiaalidemokraattien Olof Scholz nimitettiin uudeksi liittokansleriksi.
Scholz johtaa kolmen puolueen ”liikennevärihallitusta”, johon kuuluvat sosiaalidemokraattien lisäksi vihreät ja liberaalit.
Kolmen puolueen hallitus on ensimmäinen laatuaan Saksassa liittovaltion tasolla. Tämä kertoo politiikan murroksesta.
Kristillisdemokraatit ja SDP kykenivät viime vuosituhannen puolella muodostamaan enemmistöhallituksen usein jopa yksin tai liberaalien kanssa. Perinteisten suurpuolueiden kannatus on kuitenkin laskenut jopa dramaattisesti tällä vuosituhannella. Niinpä viime vaalikausilla on jouduttu turvautumaan kristillisdemokraattien ja SPD:n suureen koalitioon.
Syyskuun liittopäivävaaleissa SPD saavutti suurimman puolueen aseman vajaan 26 prosentin kannatuksella. Suurta koalitiota ei enää kumpikaan osapuoli halunnut jatkaa, joten SPD:n oli pakko lähteä rakentamaan laajempaa koalitiota.
Hallitusneuvotteluista ennustettiin vaikeita. Odotuksiin nähden valmista syntyi jopa yllättävän nopeasti eikä Merkelin tarvitse pitää enää uudenvuodenpuhetta kuten jotkut povasivat vaalien jälkeen.
Uusi hallitus on ohjelmansa perusteella liberaalimpi ja vasemmistolaisempi kuin edeltäjänsä.
Ulkopolitiikassa ei suuria muutoksia ole odotettavissa. Scholz joutuu tosin välittömästi keskelle kriisiä Ukrainan tilanteen kärjistymisen vuoksi.
Hallituksen vaihdos osuu keskelle murrosta myös Euroopan unionissa. Saksa ja Ranska ovat muodostaneet perinteisesti voima-akselin, joka johtaa unionia. Merkel oli kuudentoista vuoden ajan tämän voima-akselin toinen napa.
Saksa on ollut jäsenyysneuvotteluista lähtien Suomen tärkein yhteistyökumppani EU:ssa. Meillä on luotettu siihen, että Saksa pitää talouskuria unionissa.
Nyt Ranskan presidentti Emmanuel Macron on alkanut vahvistaa yhteistyötä Italian pääministerin Mario Draghin kanssa. Tämän vuoden alussa pääministeriksi noussut Draghi toimi aiemmin Euroopan keskuspankin pääjohtajana, ja hän on kyennyt arvovallallaan muuttamaan kuvaa Italiasta EU:n talouden sairaana miehenä.
Nyt Italialle on tarjolla paikka EU:n kolmantena mahtimaana Saksan ja Ranskan rinnalla.
Ranskan tavoitteena on ollut höllentää EU:n taloussääntöjä, ja nyt siihen on avautumassa mahdollisuus. Esimerkiksi keskustelu yhteisen velanoton mahdollisuudesta tulevissa kriiseissä on saanut uutta kantavuutta.
Saksan vallanvaihdoksen seuraukset on syytä ottaa vakavasti myös Suomessa.
Saksa on ollut jäsenyysneuvotteluista lähtien Suomen tärkein yhteistyökumppani EU:ssa. Meillä on luotettu siihen, että Saksa pitää talouskuria unionissa.
Saksa höllensi suhtautumistaan EU:n taloussääntöihin koronakriisin takia jo Merkelin aikana. Nyt on syytä varautua siihen, että Ranskan talousnäkemykset saavat entistä enemmän painoarvoa unionissa.
Scholz oli toki Merkelin viimeisen hallituksen valtiovarainministeri eikä ole syytä pelätä, että hän avaisi portit vastuuttomalle velkaantumiselle sen paremmin Saksassa kuin unionissakaan.
Muutoksia EU:n taloussääntöihin on kuitenkin varmasti tulossa, ja Suomen on pyrittävä vaikuttamaan niihin paitsi Berliinin myös Pariisin ja Rooman kautta.