Sähköautojen voittokulku on vasta alussa – ja sitä vauhdittamaan tarvitaan lisää latauspisteitä ja hankintatukea

Pääkirjoitus

Liikenne- ja viestintäministeriössä mietitään parhaillaan, miten liikenteen päästöt saadaan puolitettua vuosikymmenen loppuun mennessä.

Ministeriö on listannut lukuisia keinoja, joilla tavoite saavutetaan. Luvassa on sekä keppiä että porkkanaa.

Kysymys on isosta asiasta, sillä liikenne aiheuttaa viidesosan Suomen kaikista päästöistä. Lähes kaikki kotimaan liikenteen päästöt syntyvät maantieliikenteessä, ja siksi avainasemassa on autoilun muuttaminen ekologisemmaksi.

Käytännössä tämä tarkoittaa lisää sähköautoja, sillä suomalaisella sähköllä ladattu sähköauto voittaa ympäristöystävällisyydessä bensiiniauton jo muutaman kymmenen tuhannen kilometrin ajon jälkeen.

Toinen merkittävä este löytyy taloyhtiöistä. Ne ovat hitaita tekemään päätöksiä latauspisteiden rakentamisesta asukkaille.

SUOMESSA myydään jo nyt enemmän sähkö- kuin dieselautoja. Suunta on oikea, mutta tahti vielä hidas.

Merkittävän syy hitaaseen kehitykseen on sähköautojen korkea hinta. Suomessa valtio tukee uuden, alle 50 000 euron hintaisen sähköauton hankintaa kahdella tuhannella eurolla. Tukimäärä on varsin vaatimaton, jos sitä vertaa esimerkiksi Saksaan, jossa tukea voi saada jopa 9 000 euroa.

Moni suomalainen odottaakin jo vesi kielellä, että Saksan markkinoille alkaa putkahdella edullisia vähän käytettyjä sähköautoja, joita voi hakea sopuhinnalla kotimaahan.

UUDESTA 50 000 euron autosta valtio saa pelkästään arvonlisäveroa pyöreästi kymppitonnin verran, kunhan auto ostetaan Suomesta. Siksi hankintatukea kannattaisi kasvattaa esimerkiksi viiteen tuhanteen euroon, sillä verokarhun kirstuun kilahtaa enemmän euroja, kun autot ostetaan Suomesta eikä Saksasta.

Lisäksi valtiontalouden kannalta merkityksellistä on, että bensiiniauto ehtii käyttöikänsä aikana kuluttaa yli 20 000 litraa menovettä. Jokainen litra tuodaan Suomeen ulkomailta.

Sen sijaan sähköauton ostajilla rahaa ei kulu tuontiöljyyn, vaan heidän euronsa jäävät kiertämään kotimaan talouteen. Toki samalla valtio jää ilman mittavia polttoaineverotuloja.

KOKO valtion kassaa ei kuitenkaan kannata tyhjentää sähköautojen hankintatukeen, vaan samalla on kehitettävä latausverkostoa.

Pääteiden varsiin tarvitaan lisää pikalatausasemia, jotka mahdollistavat pitkienkin taipaleiden taittamisen sähköllä. Mietinnässä olevien keinojen listalla onkin huoltoasemien latauspisteiden tuki.

Toinen merkittävä este löytyy taloyhtiöistä. Ne ovat hitaita tekemään päätöksiä latauspisteiden rakentamisesta asukkaille.

Tällä hetkellä taloyhtiöt voivat saada latauspisteiden rakentamiseen avustusta pääsääntöisesti 35 prosenttia toteutuneista kustannuksista. Olisi syytä harkita, voisiko summaa entisestään kasvattaa.