Saatiin ainakin yksi selkeä vastaus alituiseen keskusteluun keskustan hallituksessa olon perusteista
Pitäisikö keskustan olla nykyisessä hallituksessa vai ei? Siinä alituinen kysymys, johon saatiin ainakin yksi selkeä vastaus viime viikolla.
Silloin HS kertoi (6.1.), että työ- ja elinkeinoministeriön asettama riippumaton tutkijaryhmä esittäisi tulevassa raportissaan kotihoidontuen poistamista keskeiseksi keinoksi kohentaa työllisyyttä.
Tutkijat katsoivat, että kotihoidontuen poisto voi pitkällä aikavälillä lisätä ennen kaikkea naisten työllisyyttä noin 10 000 hengellä, HS muotoili.
Uutisessa kerrottiin myös, että kotihoidontuen poistaminen on poliittisesti kiistelty ehdotus, sillä ”etenkin keskusta vastustaa tuen poistamista jyrkästi”. Keskustalle on tärkeää tukea perheiden mahdollisuuksia valita, miten ne lastensa hoidon järjestävät, HS kirjoitti kauniisti.
Siksi asia on myös hallitusohjelmassa. Kohdassa ”Perhevapaat” sanotaan yksiselitteisesti:
”Kotihoidontuki jatkuu nykymuotoisena.”
JULKISUUDESSA on käyty vilkas keskustelu.
”Puolustan edelleen pienten lasten perheiden kotihoidontukea”, kirjoitti keskustan Annika Saarikko Facebookissa ja sanoi perhevapaiden ja kotihoidontuen olevan hänelle ”lapsi- ja perhelähtöisiä arvokysymyksiä”. Keskustalle on tärkeää tukea perheiden mahdollisuuksia valita, miten ne lastensa hoidon järjestävät.
HS näki ”Saarikon käytännössä tyrmänneen tutkijaryhmän ehdotuksen heti alkuunsa” ja väitti ”keskustan kannattavan kovia työllisyystoimia silloin, kun ne osuvat ennen kaikkea muiden puolueiden kannattajiin”.
Lehden keskustelupalstoilta ei tosin voinut tätä todeta – tai sitten keskustalla on aivan hirmuinen kannatus lapsiperheiden parissa. Kävi varmasti selväksi, että kotihoidontuella on erittäin laaja tuki lapsiperheiden keskuudessa.
Keskusteluun osallistui myös THL:n erikoistutkija Johanna Närvi. Hän ei uskonut tutkijaryhmän laskelmaan 10 000 uudesta työllisestä.
”Kyselyiden perusteella harva pitää alle vuoden ikäistä lasta valmiina menemään varhaiskasvatukseen, etenkään päiväkotiin, jossa on isoja lapsiryhmiä. Luulen, että aika monessa perheessä ainakin alkuun yritettäisiin tehdä muita ratkaisuja, että lasta voidaan hoitaa kotona”, Närvi sanoi.
Myös muita kysymyksiä esiteltiin. Mitä maksaa lisääntyvä päivähoitotarve? Joutuuko työtehtävää tukikauden ajan hoitanut suoraan kortistoon? Miten kävisi monen perheen toimeentulon? Kärsisivätkö heikoimmassa työmarkkina-asemassa olevat äidit ja perheet eniten? Mitä kotihoidontuen poisto vaikuttaisi jo nyt ennätyksellisen alhaisiin syntyvyyslukuihin ja koko maan tulevaisuuteen?
Joka tapauksessa muutokset koskisivat hyvin suurta osaa suomalaisista lapsiperheistä. Kelan vuosikirjan mukaan tukea käytti 87 prosenttia perheistä, jotka ovat siihen oikeutettuja.
Voi olla, että jonkun mielestä on parempi olla oppositiossa. Silloin ei tarvitse tehdä kompromisseja. Mutta vaikutusvaltakin on silloin olematon.
KESKUSTELU ei ollut ensimmäinen eikä varmasti viimeinenkään. Siksi episodia on hyvä ajatella keskustan hallitusvastuun näkökulmastakin.
Voimme olla varmoja, että ilman Juha Sipilän ja kumppanien työtä hallitusneuvotteluissa ei hallitusohjelmassa olisi tätä selkeää kirjausta:
”Kotihoidontuki jatkuu nykymuotoisena.”
Jos keskusta olisi oppositiossa, tutkijaryhmän ehdotus voisi hyvinkin nousta päätöksentekoon. Keskusta pitäisi tietysti asiasta metakkaa. Mutta metakan arvo olisi nolla.
HALLITUKSESSA päätetään kansalaisten asioista. Siksi kaikki haluavat sinne. Sehän on politiikan tarkoituskin. Se vain täytyy hyväksyä, että hallitustyö on yhteistyötä. Mutta sekin on politiikan tarkoitus.
Hoidetaan yhdessä yhteisiä asioita.
Voi olla, että jonkun mielestä on parempi olla oppositiossa. Silloin ei tarvitse tehdä kompromisseja. Mutta vaikutusvaltakin on silloin olematon.