Ruotsi on joutunut omasta syystään karanteeniin ja koko maailman silmätikuksi
Kun Suomen hallitus suunnitteli tiistaina koronapandemian takia tehtyjen päätösten lievennyksiä, yksi ratkaisu herättää erityistä huomiota: Ruotsin raja ei näytä aukenevan vielä seuraavassakaan vaiheessa.
Matkustusrajoitukset jatkuvat.
SYY on selvä, eikä siinä pitäisi olla ihmettelemistä naapurissakaan. Ruotsin epidemiatilanne on yhä käsittämättömän huono muihin pohjoismaihin verrattuna – mutta myös koko maailman mitassa.
Sataa tuhatta asukasta kohti Ruotsissa on kuollut viruksen aiheuttamaan tautiin seitsemänneksi eniten ihmisiä koko maailmassa. Jos tilastosta poistetaan kaksi pientä valtiota (San Marino ja Andorra), Ruotsin edellä turmaluvuissa ovat vain Belgia, Iso-Britannia, Espanja ja Italia.
Ruotsissa kuolleita on sataa tuhatta kohti noin 50. Tanskassa luku on 10, Suomessa kuusi ja Norjassa alle viiden.
MIKÄÄN maa ei voi vielä julistautua koronavapaaksi alueeksi ja väittää, että se olisi voittanut viruksen. Suomessa, Norjassa ja Tanskassa kaikki taudin esiintymistiedot viittaavat kuitenkin siihen, että viruksen holtiton leviäminen on saatu taltutetuksi.
Toisin on Ruotsissa. Siellä covid-19 -taudin tartunta-, tehohoito- ja kuolleisuusluvut ovat pysytelleet korkeina.
Tiistainakin Ruotsissa kerrottiin 39 uudesta virustautiin kuolleesta ja lähes 2000 uudesta tartunnasta. Suomessa uusia tartuntoja kirjattiin 11.
Uusia viruspesäkkeitäkin on Ruotsiin syntynyt. Uusin tällainen on ollut Norrbottenin Jällivaarassa, missä on pantu pystyyn tiukkoja rajoituksia.
Tämän mukaisesti hallituskin linjaa lievennyksiään, kun se päättää niistä 10.7. Silloin matkustusrajoitukset poistettaneen niiltä mailta, joissa taudin leviäminen on samalla tai alemmalla tasolla kuin Suomessa.
Rajaa vedetään sen mukaan, kuinka monta uutta tautitapausta on todettu kahden viikon aikana sataa tuhatta kansalaista kohti. Luvun pitää olla kahdeksan tai alle.
Suomessa tämä luku oli sisäministeri Maria Ohisalon mukaan viime sunnuntaina 3,2. Ruotsissa vastaava tartuntojen yleisyyttä kuvaava luku oli silloin 118,8.
TÄRKEIN viruksen torjuntakeino on ollut mahdollisten tartuntatilanteiden välttäminen. ”Muistakaa etäisyydet” on ollut neuvo.
Siinä kaikessa yksinkertaisuudessaan syy, miksi Ruotsin ja Suomen yhteydet eivät vielä laajene.
Ruotsin maineelle pandemian hoidosta aiheutuu mustelmia. Toivottavasti varjo ei lankea koko pohjoismaisen yhteisön ylle.
TILANNE on murheellinen niin Ruotsin kuin muidenkin pohjoismaiden kannalta.
Vapaa liikkuvuus maiden rajojen yli, yhteiset työmarkkinat ja monipuolinen yhteistyö ovat olleet todellisuutta pohjolassa kymmeniä vuosia, paljon ennen eurooppalaisten yhteisöjen sopimuksia.
Mutta ehkä on hyvä todeta, että tilanne on harmillinen myös siksi, että Ruotsi on ollut pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan malliesimerkki maailmalla.
Mutta tuli pieni virus ja särki idyllin. Huomattiinkin, että hyvinvointivaltion esimerkkimaa ei pystynytkään suojelemaan kansalaisiaan yhtään paremmin kuin muutkaan, pikemminkin päinvastoin.
Ruotsin maineelle pandemian hoidosta aiheutuu mustelmia. Toivottavasti varjo ei lankea koko pohjoismaisen yhteisön ylle.
SUOMESSA on suhtauduttu hyvin pidättyväisesti neuvojen antamiseen, on ihmetelty vain.
Onneksi keskustelu Ruotsin sisälläkin tuntuu vilkastuvan. Monet asiantuntijat ovat jo aiemminkin kritisoineet Ruotsin strategiaa, mutta heidän äänenpainonsa kovenevat.
Näköpiirissä on merkkejä myös siitä, että poliittinen konsensuskin rakoilee. Ruotsin hallitus onkin näyttäytynyt pikemminkin selittely- ja puolusteluaparaattina kuin vastuullisena vallanpitäjänä.
Jos kehitys tuo ryhtiä Ruotsin politiikkaan, niin hyvä. Koronapandemia ei ole vielä ollenkaan ohi.