Ruokahuijaukset on saatava kuriin – jos muu ei auta, on rangaistuksia kiristettävä

Pääkirjoitus

Kotimainen ruoka on puhdasta ja laadukasta. Pandemia-aika on saanut yhä useammat suomalaiset huomaamaan, kuinka suuri arvo kotimaisella ruoantuotannolla on poikkeusoloissa.

Suurin osa suomalaisista arvostaakin kotimaista ruoantuottajaa ja syynää alkuperämerkinnät kaupan hyllyillä tarkasti, jotta ostoskoriin ei vahingossakaan eksy kaukomailla tehotuotettua lihaa.

Kuluttajan valveutuneisuus menee kuitenkin hukkaan, jos häntä viilataan tarkoituksella linssiin. Poliisi epäilee näin käyneen Etelä-Pohjanmaalla, missä eräs pienyritys vaikuttaa myyneen tuhansia kiloja ulkomaalaista lihaa kotimaisena. Yrityksen vastuuhenkilöä epäillään törkeästä petoksesta.

Vilppiä harjoittavien kiinnijäämisriski on Suomessa pieni.

RUOKAHUIJAUKSET ovat erittäin haitallisia, sillä ne rapauttavat luottamusta pakkausmerkintöjä kohtaan. Moni voi miettiä, mitä järkeä on maksaa laadusta, jos ei kuitenkaan voi olla varma siitä, että paketissa on sitä mitä luvataan.

Ylen MOT-toimituksen tekemä selvitys osoittaa, että ruualla huijaamisen rangaistukset ovat Suomessa pieniä, mutta mahdollinen rikoshyöty on suuri.

Tavanomaisia rikosnimikkeitä ovat elintarvikerikkomus, terveysrikos tai markkinointirikos. Tyypillisesti seurauksena ovat vaatimattomat sakot. Esimerkiksi vuosien ajan venäläisiä marja- ja sienituotteita suomalaisena luomuruokana myynyt yrittäjä sai vain kolmensadan euron sakot.

ONGELMA on laaja koko EU:n tasolla. Euroopan komissio arvioi, että elintarvikepetokset maksavat kansainväliselle ruokateollisuudelle 30 miljardia euroa vuodessa.

Kärsijöiksi joutuvat ne, joilla on puhtaat jauhot pussissa. Vilppiä harjoittavien kiinnijäämisriski on Suomessa pieni, sillä viranomaisten aika ei riitä kattavaan elintarvikevalvontaan.

Suomessa pitäisikin pohtia, miten eteläpohjalaisen lihahuijauksen kaltaiset tapaukset saataisiin jatkossa estettyä. Yksi vaihtoehto voisi olla rangaistusten koventaminen, mikä toimisi pelotteena vilppiä harkitseville. Toinen vaihtoehto on palkata lisää elintarvikkeita valvovia viranomaisia.

Joka tapauksessa jotain pitäisi tehdä. Rehellinen suomalainen ruoantuottaja on sen ansainnut.