Rokotekattavuuden nostaminen on ainoa tapa päästä irti koronarajoituksista
Suomalaiset ovat ottaneet ilolla vastaan yhteiskunnan avautumisen koronapandemian jälkeen. Ystävien ja työkavereiden tapaamiset, ravinto- ja teatterikäynnit ja harrastukset ovat palanneet pitkän tauon jälkeen takaisin osaksi normaalia arkea.
Rajoitusten purkamisesta huolimatta korona jyllää kuitenkin keskuudessamme. Tartuntamäärät ovat viime viikkoina olleet erittäin suuria aikaisempiin tautimääriin verrattuna.
Tauti leviää nyt erityisesti rokottamien keskuudessa. Uusista tartunnoista yli 90 prosenttia on rokottamattomilla.
Koronarokotteen teho on todistettu lukuisissa erilaisissa lääketieteellisissä tutkimuksissa. Teorian lisäksi rokotteen on osoitettu toimivan tehokkaasti myös elävässä elämässä.
Rokotteen saaneiden keskuudessa vaara saada tauti on moninkertaisesti pienempi kuin rokottamattomilla. Tämän lisäksi taudin oireet ovat rokotetuilla merkittävästi lievemmät kuin rokottamattomilla.
TIETEELLISISTÄ tutkimuksista ja käytännön esimerkeistä huolimatta suomalaisten rokotekattavuus ei ole edennyt toivotulla vauhdilla. Liian moni suomalainen on jättänyt syystä tai toisesta rokotteen ottamatta.
Koronapotilaiden määrän kasvun seurauksena sairaalojen teho-osastoilla on niin kova ruuhka, että sen seurauksena muita lääketieteellisiä operaatioita on jouduttu siirtämään eteenpäin.
Tilanne on kestämätön niin hoitohenkilökunnan kuin koko yhteiskunnan kannalta.
Varoittavien esimerkkien pitäisi kannustaa kaikkia suomalaisia ottamaan rokote. Teko on pieni, mutta sen vaikutus yhteiskunnalle on erittäin suuri.
EDUSKUNNAN viime perjantaina hyväksymän rokotepassin ansiosta Suomea ei tarvitse laittaa säppiin, vaikka tautimäärät lähtisivät rajuun nousuun. Passin ansiosta kansalaiset voivat käyttää ravintola- ja kulttuuripalveluja normaaliin tapaan.
Suomi ei ole koronapassin käytön suhteen poikkeus. Passi on käytössä myös monissa muissa EU-maissa.
Useimmissa maissa se on paljon laajemmassa käytössä kuin meillä. Esimerkiksi Ranskassa ilman rokotepassia ei voi tehdä pitkiä juna- tai lentomatkoja tai käydä teattereissa tai huvipuistoissa.
Rokotepassin hyväksyminen on synnyttänyt niin Suomessa kuin muissakin EU-maissa ankaraa vastusta. Vastustajien mielestä passi sotii perustuslakia ja kansalaisten yhdenvertaisia oikeuksia vastaan.
Rokotepassin käyttöönotosta syntynyt vastareaktio kertoo, kuinka syvällä omissa poteroissaan rokotteita vastustavat ovat. Hyökkäykset koronapassin käyttöönottaneita yrityksiä vastaan, kirkosta eroamiset Helsingin piispan rokotemyönteisen lausunnon takia ja kansanedustajille lähetetyt törkypostit kertovat tästä karua kieltään.
Kansalaisten reaktio rokotekriittisten vyörytykseen on ollut kuitenkin toisenlainen kuin kampanjan masinoijat uskoivat. Suuri yleisö on osoittanut avoimesti tukensa häiriköinnin kohteeksi joutuneille yrityksille ja henkilöille.
MONEN suomalaisen on vaikea ymmärtää, miksi osa ihmisistä vastustaa niin voimakkaasti rokotteita, vaikka tieteelliset tutkimukset ja käytännön kokemukset osoittavat kiistattomasti niiden hyödyn.
Korona on kuormittanut kohtuuttomasti sairaaloiden hoitohenkilökuntaan. Hoitohenkilökunnan jaksaminen on ollut koetuksella koko koronapandemian ajan, eikä tilanteeseen ole luvassa muutosta ihan lähiaikoina, jos rokotekattavuutta ei saada korkeammalla tasolla.
On selvää, että tällainen tilanne aiheuttaa turhautumista.
Turun yliopiston osastolääkäri Jussi Heiro kertoi HS:n haastattelussa, että ”en muista yhtään sellaista rokottamatonta potilasta, joka olisi selvinnyt ja palannut puhekuntoiseksi ja edelleen siinä vaiheessa tuonut esiin rokotekriittisiä ajatuksia”.
Siperia siis opettaa. Tehohoidon kantokyky ei kuitenkaan kestä tällaista oppimismallia.
Varoittavien esimerkkien pitäisi kannustaa kaikkia suomalaisia ottamaan rokote. Teko on pieni, mutta sen vaikutus yhteiskunnalle on erittäin suuri.