Rinteen hallituksen työllisyystavoite 2,4 prosenttiyksikön päässä
Tilastokeskus julkisti tiistaina toukokuun työllisyysluvut. Ne ovat poikkeuksellisen mielenkiintoisia, koska samalla määriteltiin 6. kesäkuuta nimitetyn Antti Rinteen (sd.) hallituksen työllisyyspolitiikan lähtölava.
Tilastokeskuksen mukaan kausivaihtelusta tasoitettu työllisyysaste nousi toukokuussa 72,6 prosenttiin.
Hallituksen tavoitteena on nostaa työssäkäyvien osuus työikäisistä vaalikauden aikana 75 prosenttiin. Matkaa maaliin on siis 2,4 prosenttiyksikköä.
Numeroiden valossa tehtävä ei ole mahdoton. Juha Sipilän hallituksen aikana työllisyysaste nousi selvästi enemmän kuin mitä nyt tarvitaan, ja hallitus ylitti oman tavoitteensa.
Todellisuudessa tilanne on haastavampi kuin neljä vuotta sitten. Kansainvälisestä taloudesta ei ole odotettavissa samanlaista vetoapua.
Asetelma muistuttaa toisaalta varsin pitkälle edellisen vaalikauden alkua. Asiantuntijat olivat silloin pitkään sitä mieltä, että Sipilän hallitus ei tule saavuttamaan 72 prosentin työllisyysastetta.
Samat puheet ovat toistuneet nytkin Rinteen hallitusohjelman valmistumisen jälkeen. Asiantuntijoiden mukaan siitä ei löydy riittäviä keinoja työllisyyden parantamiseen.
Kansanvallan kannalta on hyvä, että tavoite on jälleen selvästi kirjoitettu hallitusohjelmaan ja että sen toteutumista voidaan seurata joka kuukausi puolueettomalla Tilastokeskuksen mittarilla.
Hallitus on kuitenkin vahvasti sitoutunut tavoitteeseensa. Sipilän hallituksen tavoin se on valmis tehostamaan toimenpiteitään, jos tavoite uhkaa karata käsistä. Hallitusohjelmassa tämä todetaan näin:
”Jos näyttää siltä, että tavoitetta ei saavuteta, hallitus ryhtyy määrätietoisiin toimenpiteisiin tavoitteen saavuttamisen varmistamiseksi. Hallitus ei sulje mitään työllisyyttä parantavaa keinoa tarkastelun ulkopuolelle.”
On varsin todennäköistä, että Rinteen hallitus joutuu palaamaan näihin lauseisiin vielä monta kertaa vaalikauden aikana.
Kansanvallan kannalta on hyvä, että tavoite on jälleen selvästi kirjoitettu hallitusohjelmaan ja että sen toteutumista voidaan seurata joka kuukausi puolueettomalla Tilastokeskuksen mittarilla.
Toivoa sopii, että oppositio ei tällä vaalikaudella aseta Tilastokeskuksen mittareita kyseenalaiseksi samalla tavalla kuin jotkut opposition edustajat viime vaalikaudella tekivät.