Rinteen hallituksella on vahva valtakirja

Pääkirjoitus

Antti Rinteen (sd.) hallituksen ohjelma ja ministerisalkkujen jako julkistettiin viime maanantaina Helsingin uudessa keskustakirjasto Oodissa. Hallituspuolueiden puheenjohtajat tulivat tilaisuuteen raitiovaunulla.

Julkistamistilaisuuden puitteet oli tarkoin harkittu.

Raitiovaunukyyti viittasi hallitusohjelman linjauksiin ilmastonmuutoksen torjunnasta, mikä vaatii muun muassa panostuksia joukkoliikenteeseen.

Kirjastolla oli kaksikin viestiä. Hallitus panostaa koulutukseen ja sivistykseen. Toinen viesti oli se, että hallitus halusi tulla kansan keskelle kertomaan tavoitteistaan.

Oodissa olikin paljon uteliaita seuraamassa Rinteen joukkueen esiintymistä. Tavallisista infoista poiketen puolueiden puheenjohtajat saivat jopa suosionosoituksia.

Keskustan mukanaoloa voi toki arvostella, mutta kansan tahdon sivuuttamisesta ei voida puhua.

Rinteen hallituksella onkin kiistaton, kansan antama vaaleissa antama valtakirja. Hallituspuolueilla on yhteensä 117 kansanedustajaa, eduskunnan selkeä enemmistö.

Jotkut ovat asettaneet hallituksen valtakirjan kyseenalaiseksi sillä perusteella, että siinä on mukana myös keskusta, vaalien suurin häviäjä. Tähän voi vastata, että hallitukseen tulivat mukaan myös vaalien suurimmat voittajat SDP, vihreät ja vasemmistoliitto.

Perustuslaki ei anna muuta ohjetta hallituksen muodostamiseen kuin että neuvottelut aloitetaan vaalien jälkeen eduskunnassa suurimman ryhmän johdolla. Suurimman puolueen puheenjohtajasta on tullut pääministeri kaikkien vaalien jälkeen jo vuodesta 1991 lähtien.

Keskustan mukanaoloa voi toki arvostella, mutta kansan tahdon sivuuttamisesta ei voida puhua. Keskustaa äänesti 424 000 äänioikeutettua kansalaista, ja heillä on sama oikeus tulla otetuksi huomioon hallituspolitiikassa kuin kaikilla muillakin äänestäjillä.

Kaikilla 31 keskustan kansanedustajallakin on yhtä vahva valtakirja kuin muilla eduskunnan jäsenillä, vaikka keskustan ryhmään kuuluukin 18 henkeä vähemmän kuin edellisessä eduskunnassa.

Kannattaa myös muistaa, että keskusta oli lähdössä vahvasti oppositioon vaalituloksen selviämisen jälkeen. Mieli muuttui sen jälkeen kun Antti Rinne moneen kertaan sekä julkisesti että kulissien takana pyysi keskustaa mukaan.

Keskusta asetti hallitukseen osallistumiselle kymmenen kynnyskysymystä, jotka kaikki toteutuivat hallitusohjelmassa.

Rinteen valinta oli ymmärrettävä. Hän arvioi, että SDP:n oli helpompi kirjoittaa yhteinen ohjelma keskustan kuin kokoomuksen kanssa. Tämä arvio osoittautui oikeaksi.

Toinen vaihtoehto olisi ollut SDP:n ja kokoomuksen pakkoavioliitto. Puolueet esiintyivät vaaleissa toistensa päävastustajina, ja yhteisen ohjelman kirjoittaminen olisi ollut jopa ylivoimaisen vaikeaa. Jompi kumpi olisi joutunut luopumaan keskeisistä vaalilupauksistaan.

Nyt kaikki hallituspuolueet saivat hallitusohjelmaan tärkeimmät tavoitteensa, joiden puolesta ne kampanjoivat vaaleissa. Kansa sai mitä vaaleissa tilasi.