Putin sai jopa ennakoitua vahvemman valtakirjan
Vladimir Putinin voitto Venäjän presidentinvaaleissa ei ollut kenellekään yllätys. Voitto oli jopa selvempi kuin Putinin leiri etukäteen tavoitteli.
Putinin kampanjan julkilausuttu tavoite oli 70 prosentin kannatus ja 70 prosentin äänestysaktiivisuus.
Venäjän keskusvaalilautakunta kertoi maanantaina, että lähes lopullisten tulosten mukaan Putinin kannatus nousi 76,7 prosenttiin ja äänestämässä kävi 67,5 prosenttia äänioikeutetuista.
Lukujen perusteella Putinia olisi äänestänyt lähes 52 prosenttia kaikista äänioikeutetuista eli niukka enemmistö. Tämä olisi hiukan parempi tulos kuin virallinen vaalitavoite.
Tulosten analyysissä kannattaa muistaa, että kyse ei ollut vaaleista siinä merkityksessä kuin vaalit ymmärretään läntisissä demokratioissa.
Ehdokasasettelussa suljettiin pois varteenotettavat haastajat. Hallitseva media oli valjastettu täysin Putinin tueksi. Hän ei osallistunut edes ehdokkaiden vaaliväittelyihin.
Itse vaalimenettelykin antaa aihetta huomautuksiin. Vaalipäivänä raportoitiin useista väärinkäytöksistä. Työnantajat kannustivat väkeä äänestämään järjestämällä bussikuljetuksia äänestyspaikoille.
Näistä varauksista huolimatta on syytä uskoa, että Putinilla on oikeasti laajaa kannatusta. Nyt mukana olleista ehdokkaista hän oli selvästi suosituin. Hänellä on kiistaton valtakirja jatkaa Venäjän johdossa seuraavat kuusi vuotta.
Eri asia on, miten Putin käyttää valtakirjaansa. Hänen pöydällään ovat samat ongelmat kuin ennen vaaleja.
Eri asia on, miten Putin käyttää valtakirjaansa. Hänen pöydällään ovat samat ongelmat kuin ennen vaaleja.
Akuutein ongelma on Venäjän ja lännen suhteiden jäätyminen Sergei Skripalin tapauksen johdosta.
EU:n ulkoministerit tuomitsivat maanantaina jyrkin sanoin Skripalin murhayrityksen ja yhtyivät brittien arvioon, että Venäjä oli teon takana.
Samalla EU vaati Venäjää paljastamaan Novitshok-hermomyrkkyohjelmansa. Brittiviranomaisten mukaan murhayrityksessä käytettiin tätä erittäin vaarallista myrkkyä, joka kehitettiin aikoinaan Neuvostoliitossa sotilaskäyttöön.
Akuuttien ongelmien lisäksi Venäjän olisi kyettävä ratkaisemaan rakenteelliset talousongelmansa. Maa on edelleen aivan liian riippuvainen kaasun ja öljyn viennistä, kuten entinen pääministeri Esko Aho totesi lauantaina Ylen ykkösaamussa.
Vuoden 2024 vaaleissa Putin ei voi nykyisten Venäjän lakien mukaan asettua enää ehdolle, joten nyt alkava kuusivuotiskausi on todennäköisesti Putinin viimeinen Venäjän johdossa.
Vaalikampanjassa on helppoa syyttää ulkomaailmaa omista ongelmista. Tätä argumenttia Putin ei voi enää käyttää ainakaan kovin kauan.