Presidentti opetti valtiosääntöä pääministerille
Suomessa nähtiin tällä viikolla erikoinen kiista ulkopolitiikan hoidosta. Presidentti Sauli Niinistö nuhteli julkisuuden kautta pääministeri Sanna Marinia jopa perustuslain sivuuttamisesta venäläisen oppositiopoliitikon Aleksei Navalnyin tapauksen käsittelyssä.
Navalnyi palasi viime sunnuntaina Venäjälle ja hänet pidätettiin saman tien. Hän oli saanut Saksassa hoitoa sen jälkeen, kun hänet yritettiin myrkyttää viime elokuussa Venäjällä.
Ennen paluutaan Venäjälle Navalnyi onnistui puristamaan huijauspuhelussa Venäjän turvallisuuspalvelun FSB:n virkailijalta tunnustuksen, että myrkytyksen toteuttivat juuri FSB:n työntekijät.
Navalnyin pidätyksen muodollinen syy oli aiemmista ”rikoksista” määrätyn ehdonalaisen tuomion määräysten rikkominen. Hän ei ollut ilmoittautunut määräajassa viranomaisille viime joulukuussa.
Pidätyksen peruste on omalaatuinen. Joulukuussa Navalnyi oli vielä Saksassa toipumassa myrkytyksestään.
Nvalnyin pidätys on tuomittu laajasti. Suomessa asian käsittelystä saatiin aikaan erikoinen soppa.
Pääministeri Sanna Marin vaati Navalnyin vapauttamista maanantaiaamuna twitter-viestillä. Presidentti Sauli Niinistö esitti saman vaatimuksen muutamaa tuntia myöhemmin Helsingin Sanomien kautta.
Niinistön lausunnon voi lukea selväksi moitteeksi Marinille perustuslain sivuuttamisesta.
Niinistö kertoi torstaina, että Marin ei keskustellut kannanotostaan hänen kanssaan. Samalla hän muistutti itse pitävänsä tiukasti kiinni perustuslain määräyksestä, jonka mukaan ulkopolitiikkaa johtaa tasavallan presidentti yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa.
Niinistön lausunnon voi lukea selväksi moitteeksi Marinille perustuslain sivuuttamisesta. Marin vastasi, että kyse oli väärinkäsityksestä. Hänen mukaansa tasavallan presidentin kanslia oli mukana viestinvaihdossa, jossa kannanottoa muotoiltiin. Tämä on sittemmin vahvistettu.
Niinistö yritti puolestaan sammuttaa itse sytyttämänsä nuotion perjantaina twitter-viestillä, jossa hän toivoi koko tapauksesta syntyneen twiitti-keskustelun lopettamista. Samalla presidentti vakuutti, että Suomen ulkopolitiikan linja pysyy ennallaan.
Koko tapauksen voisikin jättää unholaan, ellei siihen liittyisi tärkeitä periaatteellisia näkökohtia.
Nykyisen perustuslain mukaan pääministeri johtaa EU-politiikkaa. Presidentti johtaa taas ulkopolitiikkaa yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa.
Työnjakoon jää käytännössä harmaita vyöhykkeitä. Myös EU tekee ulkopolitiikkaa. Marinin kannanotto oli linjassa EU-maiden kannanottojen kanssa, joita myös ulkoministeri Pekka Haavisto oli koordinoimassa.
Suomessa on muodostunut epävirallinen käytäntö, jossa presidentti hoitaa kahdenvälisiä suhteita niihin EU:n ulkopuolisiin maihin, joissa on presidenttivaltainen hallinto kuten Venäjällä ja Yhdysvalloissa.
Nykyinen presidentti on ollut erityisen aktiivinen Venäjän-suhteiden hoidossa. Navalnyin tapaustakin hän on seurannut alusta asti. Elokuussa hän vetosi presidentti Vladimir Putiniin, että tämä päästäisi Navalnyin hoitoon Saksaan. Ja tällä viikolla hän soitti Putinille Navalnyin pidätyksestä.
Vielä viime vaalikaudella myös pääministeri Juha Sipilä piti yllä säännöllisesti yhteyksiä venäläiseen virkaveljeensä. Tällä vaalikaudella yhteydenpito ei ole ollut yhtä aktiivista ehkä koronatilanteestakin johtuen.
Niinistön reaktioita voi selittää sekin, että Marin tuli tehneeksi eräänlaisen etikettivirheen. Hän otti kantaa presidentin tontille kuuluvaan, ulkopoliittisesti tärkeään asiaan ennen presidenttiä. Niinistö on vahtinut omaa reviiriään tarkasti vastaavissa tilanteissa aiemminkin.
Marin varmasti muistaa saamansa opetuksen. Maan edun kannalta olisi hyvä, että tapaus jäisi ainoaksi lajissaan.