Presidentti Niinistö kaartaa viimeiselle kierrokselle suositumpana kuin koskaan

Pääkirjoitus

Yhdeksän kymmenestä suomalaisesta on sitä mieltä, että presidentti Sauli Niinistö on onnistunut hyvin tehtävässään. Enemmistön mielestä hän on onnistunut jopa erittäin hyvin, ilmenee Helsingin Sanomien keskiviikkona julkaisemasta mielipidetutkimuksesta. 

Helsingin Sanomat on mitannut Niinistön suosiota säännöllisesti hänen presidenttikautensa alusta saakka. Hän on nauttinut enemmistön suosiota koko toimikautensa ajan. Mittaussarjan kiinnostavin trendi on erittäin tyytyväisten osuuden kasvu. 

Ensimmäisen presidenttikauden alussa toukokuussa 2012 erittäin tyytyväisiä Niinistön onnistumiseen oli 25 prosenttia ja melko tyytyväisiä 45 prosenttia. 

Erittäin tyytyväisten osuus alkoi vähitellen kasvaa. Vuonna 2018 alkaneella Niinistön toisella toimikaudella se on pyörinyt säännönmukaisesti 50 prosentin tienoilla. Uusimmassa gallupissa mitattiin uusi ennätys. Vastaajista 52 prosenttia oli sitä mieltä, että Niinistö on onnistunut erittäin hyvin. 

Melko hyvänä Niinistön onnistumista piti 38 prosenttia. Tyytyväisten osuus nousi siis yhteensä 90 prosenttiin. Tyytymättömiä löytyi tutkimuksessa oikeastaan vain virhemarginaalin verran, kolmisen prosenttia. Kuusi prosenttia ei osannut sanoa, miten presidentti on onnistunut. 

Muut poliitikot voivat vain haaveilla tällaisista luvuista. Pääministeri Sanna Marinin (sd.) suosio käväisi koronan aikaan vuosi sitten korkeimmillaan 80 prosentin tietämillä, mutta silloinkin erittäin tyytyväisiä oli vain 34 prosenttia. Uusimmassa HS:n mittauksessa tyytyväisten määrä oli pudonnut 63 prosenttiin, joista erittäin tyytyväisiä enää 18 prosenttia.

Jäähdyttelijäksi Niinistö ei ilmeisesti aio ryhtyä siitä päätellen, että hän on käynnistänyt erittäin kunnianhimoisen hankkeen.

Presidentin suosiota voi selittää monilla tekijöillä. Niinistö on noussut kansalaisten silmissä päivänpolitiikan ja puolueiden yläpuolelle. Tämä ei ole sattumaa vaan määrätietoisen toiminnan tulos.

Niinistö on koko presidenttikautensa ajan profiloitunut itsenäisenä, puolueista riippumattomana toimijana. Tätä korosti se, että vuoden 2018 vaaleihin hän ei lähtenyt enää kokoomuksen ehdokkaana vaan hänen kampanjansa toteutti erillinen valitsijayhdistys. 

Kansalaiset lienevät tyytyväisä myös Niinistön tapaan hoitaa virkansa ydinaluetta, ulkopolitiikkaa. Hän on luonut toimivat yhteydet Yhdysvaltain, Kiinan ja Venajän johtajiin. Näin hän on raivannut itselleen merkittävän pelikentän tilanteessa, jossa Euroopan Unionin asiat kuuluvat hallituksen ja pääministerin tontille. 

Niinistön toimikausi päättyy vajaan kolmen vuoden kuluttua maaliskuun alussa vuonna 2024. Kahdentoista vuoden urakkaa voi verrata 1500 metrin juoksuun stadionilla. Siinähän on hieman alle neljä kierrosta. Niinistö lähtee presidenttikautensa viimeiselle kierrokselle suositumpana kuin koskaan. 

Jäähdyttelijäksi Niinistö ei ilmeisesti aio ryhtyä siitä päätellen, että hän on käynnistänyt erittäin kunnianhimoisen hankkeen. 

Vuonna 2025 tulee kuluneeksi 50 vuotta Helsingin ETYK-kokouksesta. Niinistö on ehdottanut, että ”Helsingin henki” elvytettäisiin tämän juhlavuoden kunniaksi. Käytännössä se voisi tarkoittaa maailman tärkeimpien johtajien kokoamista Helsinkiin keskustelemaan koko ihmiskunnan keskeisten ongelmien ratkaisusta. 

Niinistö muistutti taannoin Helsingin Sanomien kirjoituksessaan, että hän tulisi seuraamaan mahdollista Helsingin huippukokousta kotisohvalta. Selvää kuitenkin on, että jos tällainen kokous saadaan aikaan, se muistetaan Niinistön aloitteena. 

Hankkeelle on syytä toivoa menestystä. Niinistö hyödyntää tässä oikealla tavalla itsenäistä asemaansa ja vankkaa kansansuosiotaan.