Politiikka olisi riittävän haastavaa ilman viholliskuvien rakenteluakin
Nykyinen eduskunta lopetti keskiviikkona työnsä perinteisin menoin. Valtiopäivien päättäjäispuheita leimasi tällä kertaa huoli poliittisen keskustelukulttuurin kovenemisesta.
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö muistutti historian opetuksista Suomen itsenäisyyden juhlavuoden ja sisällissodan muistovuoden jälkeen.
Niinistön mukaan erilaiset mielipiteet kuuluvat kyllä demokratiaan, mutta ne eivät saisi ajaa meitä erilleen:
”Yhdessä toimiminen vaatii kanssaihmisen kunnioittamista. Ei yksinomaan näin vaalien alla, vaan sekä politiikan että muun elämän arjessa, kaikkina aikoina”, Niinistö totesi.
Puhemies Paula Risikko ilmaisi huolensa runollisemmin.
Hän lainasi ex-kansanedustaja, runoilija Tommy Tabermania, joka totesi kerran, että politiikassa ihmiset usein katsovat toisiaan kuin haukka katsoo varpusta:
”Tältä tämänkin vaalikauden aikana on joskus tuntunut. Toisen puolueen edustaja, joskus omankin, on saatettu nähdä enemmän saaliina kuin samanlaisena ihmisenä kuin itsekin”, Risikko sanoi.
Puheet kuvastavat aitoa huolta politiikan kovenemisesta. Kyse ei ole kuitenkaan vain tämän vaalikauden ilmiöstä vaan pidemmän ajan kehityksestä.
Yhtenä käännekohtana voidaan pitää perussuomalaisten ensimmäistä suurta vaalivoittoa vuonna 2011.
Timo Soinin jytky rakennettiin kovilla puheilla turuilla ja toreilla sekä sosiaalisessa mediassa.
Eduskuntaan marssi iso joukko perussuomalaisten uusia kansanedustajia, jotka alkoivat käyttää valtakunnan tärkeimmällä politiikan näyttämöllä samaa puhetyyliä kuin huoltoasemien baareissa. Huono käytös tuli ikään kuin luvalliseksi eduskunnassa.
Timo Soini yritti kasvattaa joukostaan hovikelpoista ja vei perussuomalaiset hallitukseen toisen jytkyn jälkeen vuonna 2015.
Vuoden 2017 hajaannuksessa puolue jäi Jussi Halla-ahon joukkojen käsiin, mikä mursi kaikki padot perussuomalaisten kielenkäytöltä.
Perussuomalaiset eivät tietenkään ole ainoita syyllisiä politiikan raaistumiseen.
Sosiaalisen median repivä puhetyyli on levinnyt sekä mediaan että poliittiseen keskusteluun.
Tässä vaalikampanjan esimerkiksi sopii Liike Nytin perustaja, entinen kokoomuksen kansanedustaja Hjallis Harkimo.
Hän opettaa televisiomainoksessaan inhoamaan poliitikkoja, jotka eivät saa mitään aikaan, vanhustenhoidon kriisistäkin he ovat lukeneet vasta lehdistä.
Tällainen nykyisten ja mahdollisesti tulevien työtovereiden avoin halveksinta Harkimon tyyliin on onneksi vielä harvinaista.
Tällainen nykyisten ja mahdollisesti tulevien työtovereiden avoin halveksinta Harkimon tyyliin on onneksi vielä harvinaista.
Yksi seuraavan eduskunnan tärkeimmistä tehtävistä on palauttaa keskinäinen kunnioitus ja hyvät käytöstavat eduskuntaan.
Politiikan arvostus ei nouse elleivät poliitikot itse arvosta työtään ja työtovereitaan.