Politiikan kulissien takana edistetään nyt myös myönteisiä aloitteita, mutta sellaiset asiat tahtovat jäädä loiskiehunnan jalkoihin

Pääkirjoitus

Harvaan asuttujen alueiden työryhmän työ on esimerkki hankkeista, jotka lämmittävät keskustalaisten mieltä. Työryhmän tehtävänä on seurata harvaan asuttujen alueiden erityiskysymyksiä sekä vahvistaa näiden alueiden elinvoimaisuutta.

Tällaiset hankkeet tahtovat tosin usein jäädä päivänpolitiikan kiistelyn ja poliittisen pelin jalkoihin, eikä niistä tehdä suuria otsikoita.

Valitettavasti, voisi sanoa.

HAMA-työryhmän ajatukset käyvät yhteen keskustan aluepoliittisten näkemysten kanssa. Niitä on elätelty ennenkin. Nyt niille on kuitenkin erityistä tilausta koronapandemian synnyttämän etätyöinnostuksen myötä. Erityistoimille on myös menestyksekästä esikuvaa naapurimaastamme Norjasta.

Niitä kannattaa siis seurata, niille sopii antaa tukea, ja niistä kannattaa pitää ääntä.

TYÖRYHMÄ on parlamentaarinen. Juuri nyt se haluaa löytää keinoja monipaikkaisuuden edistämiseksi. Näitä etsitään kokeilujen kautta.

Työryhmän asiantuntijana on ollut valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojanen. Hän näyttää perustuslaillisessa ennakkoarviossaan vihreä valoa monenlaisille ajatuksille.

Ojasen mukaan työllisyyden ja elinkeinotoiminnan edistämistä harvaan asutuilla alueilla muiden muassa taloudellisin keinoin ja verohuojennuksin voisi kokeilla perustuslain sitä estämättä.

Niinpä harvaan asutuille alueille muuttaville voisi antaa verohuojennusta palkasta ja huojennusta opintolainan takaisinmaksuun. Työnantajille voisi suoda helpotusta työnantajamaksuihin työllisyyden ja yritystoiminnan edistämiseksi. Syrjäisillä alueilla toimiville virkamiehille voitaisiin maksaa syrjäseutulisää. Esimerkiksi.

”Seuraavassa kokouksessa lähdemme etsimään ratkaisuja ja valmistelemaan mahdollisia alueellisia kokeiluja”, sanoo työryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja Hanna Huttunen (kesk.).

Kulunut koronavuosi muutti yllättävästi aluekehityksen trendejä.

JOKU voi huomauttaa, että näistä samoista asioista on siis puhuttu sata kertaa ennenkin. Tottahan se onkin. Mutta politiikka on sellaista, että niin kauan on yritettävä, kunnes hyvä tavoite toteutuu – tai vanhenee.

Nyt jos milloinkaan kannattaa yrittää. Kulunut koronavuosi muutti yllättävästi aluekehityksen trendejä.

Niinpä vuoden 2020 aikana väkiluku kasvoi 89 kunnassa, kun edellisvuonna 2019 väkilukuaan kasvatti vain 54 kuntaa (Tilastokeskus 31.3.).

Yhtä yllättävää on todeta, että pääkaupunkiseudun väkiluvun kasvu perustui viime vuonna kokonaan vieraskieliseen väestöön. Kotimaisia kieliä puhuvien määrä väheni vuoden 2020 aikana niin pääkaupunkiseudulla kuin koko Uudenmaan maakunnassa.

Monet ihmiset ovat siis äänestäneet jaloillaan.

Kaiken lisäksi muuttotilastoissa näkyvät vain ne, jotka todella ovat vaihtaneet kotikuntaansa. Paljon suurempi määrä on työskennellyt etätöissä muualla kuin kotikunnassa. He ovatkin HAMA-työryhmän erityisessä seurannassa.

KANSANEDUSTAJA Huttusen vetämä työ on yhdenlainen vastaus kysymykseen ”kannattaako keskustan aina pyrkiä hallitukseen”.

Voi näet kysyä: Uskooko joku, että tämänkään työryhmän pohtimia asioita edistettäisiin yhtään millään tavalla, jos keskusta ei olisi hallituspöydissä?

Asiat kun etenevät vain, jos hallitus niitä edistää.

Tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko (kesk.) on jo luvannutkin, että ministeriössä ryhdytään selvittämään, miten opintolainan alueellinen vähennys voitaisiin toteuttaa.

Semmoistakin politikointia nyt harrastetaan.