Politiikan asialistan pitää laajeta koronan jälkeen
Viikko on alkanut jopa yllättävän myönteisillä koronauutisilla. Tartuntojen määrä on pudonnut tuntuvasti, ja rokotukset ovat edenneet aikataulussa.
Hallitus julkisti jo viime viikolla alustavan aikataulun koronarajoitusten purkamiselle. Suunnitelma lähetettiin lausuntokierrokselle, ja kaikki halukkaat voivat sitä kommentoida.
Rajoitukset on tarkoitus purkaa asteittain samassa järjestyksessä kuin ne on asetettu.
Jos kaikki sujuu suunnitelmien mukaan, joskus heinä- elokuussa päästään jo lähelle normaalioloja. Tällainen aikataulu voi toteutua tietenkin vain sillä ehdolla, että koronaluvut kyetään painamaan pysyvästi alas. Se taas edellyttää, että ihmiset jaksavat noudattaa annettuja rajoituksia.
Koronapandemia on hallinnut politiikan asialistaa jo yli vuoden ajan. Vuoden takainen kansallinen yksimielisyys mureni syksyllä, kun oppositio ryhtyi arvostelemaan hallituksen koronatoimia samaan tapaan kuin mitä muuta politiikan lohkoa tahansa.
Tätä ei sovi ihmetellä, sillä oppositio täytti siinä vain kansanvaltaan kuuluvan tehtävänsä. Hallitus on antanut myös tilaa arvostelulle. Sen viestintä on ollut aika ajoin sekavaa.
Pahimpana hallituksen epäonnistumisena voidaan pitää parin viikon takaista törmäystä perustuslakivaliokunnan seinään. Valiokunta tyrmäsi hallituksen esityksen kansalaisten liikkumisen rajoituksista harvinaisen tylysti ja yksimielisesti.
Asialistalle nousevat samat suuret kysymykset, jotka saivat väistyä taka-alalle vuosi sitten koronan vuoksi.
Pääministeri Sanna Marin (sd.) käänsi tyrmäyksen jälkeen kelkkansa salamavauhtia tuomalla hallituksen käsittelyyn suunnitelman koronarajoitusten purusta. Kansalaisilla on ollut vaikeuksia pysyä mukana tässä suunnanmuutoksen vauhdissa.
Toivoa sopii, että Suomi voidaan avata hallituksen kaavailemalla aikataululla. Se merkitsee samalla politiikankin palaamista normaalioloihin. Asialistalle nousevat samat suuret kysymykset, jotka saivat väistyä taka-alalle vuosi sitten koronan vuoksi.
Miten luodaan uusia työpaikkoja ja parannetaan talouden tuottavuutta niin, että hyvinvointiyhteiskunta kykenee jatkossakin huolehtimaan kansalaisten peruspalveluista ja tulonsiirroista?
Millä aikataululla lopetetaan valtion velkaantuminen? Kaikki puolueet ovat olleet yhtä mieltä siitä, että koronan iskuja talouteen piti vaimentaa valtion velanotolla. Siihen yksimielisyys sitten näyttää loppuvankin. Hallituksen sisälläkin on erilaisia käsityksiä velkaantumisen katkaisun aikataulusta.
Miten käytännössä toteutetaan hallituksen lupaus, jonka mukaan Suomi on hiilineutraali maa vuoteen 2035 mennessä? Ilmakehään saisi silloin päästää haitallisia kasvihuonekaasuja korkeintaan saman verran kuin niitä sidotaan erilaisilla ratkaisuilla hiilinieluihin kuten maahan ja puuhun.
Ulkopolitiikan asialista on vähintään yhtä haastava. Miten Suomi asemoituu Kiinan, Yhdysvaltojen ja Venäjän muuttuvassa voimakentässä? Millaista itsenäistä roolia haemme sen ohella, että olemme osa Euroopan unionia?
Euroopan unioni tarjoaa vielä omat haasteensa. Suomen linja on ollut, että koronan takia tehty satojen miljardien eurojen elvytyspaketti on kertaratkaisu. Samaan aikaan Euroopasta kuuluu lähes päivittäin vaikutusvaltaisia puheenvuoroja, joissa kaavaillaan tästä poikkeuksesta pysyvää mallia Euroopan ongelmien ratkaisuun.
Nämä kysymykset nousevat viimeistään syksyllä hallitsemaan poliittista keskustelua. Osaan niistä on saatava vastauksia jo ensi viikolla hallituksen puoliväliriihessä.
Koronan hyvä hoito on ollut välttämätön edellytys Sanna Marinin hallituksen onnistumiselle. Se ei kuitenkaan riitä, vaan hallituksen on varauduttava myös elämään koronan jälkeen.