Poliitikkojen kannattaa varoa löysiä eläkelupauksia

Pääkirjoitus

Eläketurvakeskus julkisti tiistaina laskelmat eläkejärjestelmämme kestävyydestä. Lukujen viesti on selvä: syntyvyyden aleneminen uhkaa järjestelmän kestävyyttä pidemmällä aikavälillä.

Eläketurvakeskus julkaisee laskelmiaan parin vuoden välein. Tiistaina julkaistut luvut poikkeavat jopa dramaattisesti vuoden 2016 laskelmista.

Uuden laskelman pohjana on Tilastokeskuksen viime vuonna julkaisema väestöennuste, jonka mukaan syntyvyys laskee jyrkästi. Jos suunta jatkuu tällaisena, maksajien määrä suhteessa eläkkeellä oleviin supistuu tuntuvasti.

Jos eläkelupauksista halutaan pitää kiinni, työeläkemaksuja pitäisi nostaa jopa 30 prosenttiin palkkasummasta vuoden 2050 jälkeen. Tällä hetkellä maksuprosentti on 24,4.

Vuosi 2050 saattaa tuntua kovin kaukaiselta semminkin kun järjestelmä näyttäisi Eläketurvakeskuksen uusimmankin laskelman mukaan kestävän varsin hyvin sinne saakka.

Asiaa kannattaa pohtia toisesta näkökulmasta. Tänä vuonna syntyvät täyttävät 31 vuotta vuonna 2050. Millaiset heidän työnsaantimahdollisuutensa ovat, jos työeläkemaksut nousevat 30 prosenttiin palkasta?

Tällä hetkellä työnantajien osuus työeläkemaksuista on runsaat 17 ja palkansaajien osuus runsaat 7 prosenttia palkasta. Tätä jakoa voidaan tietenkin muutella, mutta se poista työeläkemaksun nousupaineiden vaikutusta työllisyyteen.

Uusi laskelma on karua luettavaa työeläkejärjestelmää hallitseville työmarkkinajärjestöille. Vaalien lähestymisen vuoksi kaikki arvioivat lukuja varsin varovaisesti tiistaina.

Uusi laskelma on karua luettavaa työeläkejärjestelmää hallitseville työmarkkinajärjestöille.

On kulunut vain pari vuotta siitä, kun järjestelmää edellisen kerran rukattiin kestävämmäksi. Tarkoitus oli betonoida maksut pitkäksi aikaa alle 25 prosenttiin palkkasummasta. Syntyvyyden aleneminen uhkaa nyt jälleen järjestelmän kestävyyttä.

Eläketurvakeskuksen mukaan eläkemaksut pitäisi nostaa nyt 27 prosenttiin palkkasummasta, jotta maksuja ei tarvitsisi nostaa yli 30 prosenttiin vuoden 50 jälkeen. Tällaisen päätöksen tekeminen ei ole varmasti helppoa.

Laskelmiin sisältyy toki monia taustaoletuksia, joista voidaan keskustella. Esimerkiksi työeläkerahastojen tuottoarviot vaikuttavat merkittävästi. Jos syntyvyys tai työperäinen maahanmuutto kääntyvät kasvuun, luvut paranevat.

Eniten vaikuttaa tietenkin yleinen talouskehitys. Eläkejärjestelmä on rakennettu jatkuvan kasvun varaan, maksavathan työssäkäyvät suurimman osan eläkkeistä. Siksi maksajia pitää olla riittävästi.

Tiistain lukujen yksi viesti on selvä, vaikka Eläketurvakeskus ei sitä ääneen sanonutkaan. Poliitikkojen kannattaisi varoa avokätisten eläkelupausten jakamista, vaikka vaalit ovatkin lähellä.

Esimerkiksi oppositiojohtaja Antti Rinteen kannattaisi muistaa vanha viisaus: minkä taakseen jättää, sen edestään löytää.