Poikkeuslakia ei tarvita, Niinistölle löytyy hyvä seuraaja
Keskustelu seuraavista presidentinvaaleista sai maanantaina uuden käänteen Maaseudun Tulevaisuuden julkaisemasta gallupista. Sen mukaan 26 prosenttia suomalaisista toivoisi Sauli Niinistön toimikauden jatkamista poikkeuslailla vuoden 2024 jälkeen.
Nykyisen perustuslain mukaan sama henkilö voidaan valita presidentiksi vain kaksi kertaa peräkkäin. Niinistön toimikausi päättyy tämän rajoituksen vuoksi neljän vuoden päästä vuoden 2024 alussa.
Kahden kauden rajoitus säädettiin vuonna 1991 presidentti Urho Kekkosen pitkän toimikauden jälkeen. Kekkosen seuraaja Mauno Koivisto olisi voinut asettua ehdolle vielä kolmannelle kaudelle vuoden 1994 vaaleissa, mutta hän pitäytyi rajoituslain hengessä eikä asettunut ehdolle.
Toimikausien rajaamisesta vallitsee niin laaja yksimielisyys, että herättää ihmetystä, miksi moista asiaa edes gallupissa kysytään.
Maaseudun Tulevaisuuden mukaan asiasta päätettiin kysyä sen jälkeen kun gallupin avovastauksissa toivottiin niin laajasti Niinistön toimikauden jatkoa.
Niinistön toimikauden jatko vaatisi käytännössä poikkeuslakia, jonka taakse pitäisi saada eduskunnassa viiden kuudesosan enemmistö. Sellaista enemmistöä ei eduskunnasta taida rauhan oloissa löytyä.
Poikkeuslakia vastaan sotii kokemus edellisestä kerrasta. Urho Kekkosen toimikautta jatkettiin vuonna 1974 samalla menettelyllä.
Monien mielestä tapaus edusti suomalaisen kansanvallan alennustilaa. Poikkeuslain säätämistä ovat katuneet monet niistäkin, jotka äänestivät sen puolesta eduskunnassa.
MT:n gallup kertoo ennen muuta Niinistön laajasta suosiosta. Neljäsosa äänestäjistä ei osaa kuvitella tehtävään ketään muuta.
Tilanne muuttuu, kun vaalit lähestyvät ja puolueet alkavat toden teolla hakea ehdokkaitaan Niinistön seuraajaksi.
Gallup olisi jäänyt ehkä vain huitaisuksi ilmaan, ellei kokoomuksen entinen presidenttiehdokas Raimo Ilaskivi olisi ottanut tiistaina kantaa Niinistön jatkon puolesta.
Ilaskivi perusteli toimikauden jatkamista samoilla perusteilla kuin Kekkosen toimikautta jatkettiin.
Niinistö on Ilaskiven mukaan niin ylivertainen ja maailmantilanne niin epävakaa, että hänen jatkonsa on ainoa järkevä ratkaisu.
”Nyt on aika erottaa valtakunnan edusta välittämättömät nurkkapoliitikot todellisista valtiomiehistä ja ryhtyä toimenpiteisiin Sauli Niinistön uudelleenvalitsemiseksi”, Ilaskivi kirjoitti kokoomuksen Verkkouutisten kommentissa.
Kenties jossain jo valmistellaan gallupin innoittamana kansalaisaloitetta Niinistön toimikauden jatkamiseksi.
Ilaskiven kaipaamia todellisia valtiomiehiä tuskin löytyy nykyisestä eduskunnasta. Sen sijaan tarjolla on toinen tie.
Kenties jossain jo valmistellaan gallupin innoittamana kansalaisaloitetta Niinistön toimikauden jatkamiseksi. Se saattaisi hyvinkin saada käsittelyyn tarvittavat 50 000 allekirjoitusta.
Vuoden 1974 poikkeuslain säätämiseen tarvittiin Kekkosen suostumus. Mitähän juristit nyt sanoisivat, jos kansalaisaloitetta ryhdyttäisiin puuhaamaan ilman Niinistön suostumusta?
Viimeistään Ilaskiven ulostulon jälkeen Niinistökin joutuu ottamaan kantaa poikkeuslakiin.
Poikkeuslaki-idea on joka tapauksessa syytä haudata. Niinistölle löytyy vuonna 2024 hyvä seuraaja vaalien kautta.