Perustuslakivaliokunnan vuoto palvelee oppositiota
Maakunta- ja soteuudistuksen käsittely kuumentaa päivä päivältä lämpötilaa eduskunnassa. Viimeisin esimerkki tästä oli perustuslakivaliokunnan mietintöluonnoksen vuoto julkisuuteen torstaina.
Perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Annika Lapintie (vas.) piti vuotoa vakavana ja vei sen valiokunnan lisäksi myös eduskunnan puhemiesneuvoston käsittelyyn.
Asia onkin vakava. Kyse on koko perustuslakivaliokunnan uskottavuudesta.
Suomessa ei ole erillistä perustuslakituomioistuinta, joka tutkisi jälkikäteen, ovatko lait sopusoinnussa perustuslain kanssa.
Tämä tehtävä on uskottu eduskunnan perustuslakivaliokunnalle. Se ottaa kantaa lakien perustuslainmukaisuuteen etukäteen eduskuntakäsittelyn aikana.
Nyt poliittiset intohimot ottivat kuitenkin vallan ja keskeneräinen mietintöluonnos vuodettiin julkisuuteen.
Suomen mallilla on kiistämättömät etunsa. Järjestelmä edellyttää kuitenkin perustuslakivaliokunnan rauhoittamista tuomarin rooliin päivänpolitiikan yläpuolelle.
Perustuslakivaliokunta on kyennyt vuosikymmenten aikana vakiinnuttamaan roolinsa irrallaan hallitus-oppositio-asetelmasta. Valiokunta kesti poliittiset paineet hyvin esimerkiksi viime vaalikauden soteväännöissä.
Myös nykyinen puheenjohtaja Annika Lapintie on kyennyt varsin hyvin huolehtimaan valiokunnan tuomarinroolista.
Nyt poliittiset intohimot ottivat kuitenkin vallan ja keskeneräinen mietintöluonnos vuodettiin julkisuuteen.
Vuoto tuntuisi palvelevan lähinnä oppositiota, koska luonnoksessa esitettiin monia korjausvaatimuksia valinnanvapautta koskeviin lakeihin. Koko uudistuksen jarruttaminen tai jopa kaataminen on enemmän opposition kuin hallituksen intressissä.
Perustuslakivaliokunnan rooli on liian arvokas asia tuhlattavaksi päivänpolitiikan alttarille. Tämä olisi syytä muistaa oppositiossakin. Vielä tulee nimittäin uusia vaalikausia ja uusia hallituksia, jotka joutuvat viemään vaikeita lainsäädäntöhankkeita perustuslakivaliokunnan syyniin.