Perussuomalaisten tie hallitukseen on pitkä ja kivinen – yhteistyö Halla-ahon kanssa ei innosta muita puolueita
Perussuomalaisten mahdollisuudet nousta seuraavaan hallitukseen ovat vaatimattomat.
Suurin osa merkittävistä puolueista on ilmoittanut hyvissä ajoin ennen eduskuntavaaleja, että yhteistyö Jussi Halla-ahon johtaman puolueen kanssa on poissuljettu vaihtoehto.
Nihkeä suhtautuminen perussuomalaisiin ei ole yllätys. Keskusta ja kokoomus linjasivat jo viime kesänä perussuomalaisten hajoamisen yhteydessä, että puolueiden arvoristiriidat ovat niin syvät, ettei yhteistyön edellytyksiä ole.
Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä ja kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo arvelivat tuolloin, että puolueiden arvoerot vaikuttaisivat kielteisesti hallituksen toimintakykyyn.
Kokoomuksen linja ei ole täysin ehdoton. Kokoomus päätti viikonvaihteessa äänestyksen jälkeen, että se ei sulje kategorisesti mahdollisuutta hallitusyhteistyöhön perussuomalaisten kanssa.
SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne käänsi kesän korvilla myös peukalon alaspäin perussuomalaisten osalta.
Rinne totesi, että ”on vaikea kuvitella, että sosiaalidemokraatit olisivat samassa hallituksessa perussuomalaisten kanssa”.
Rinteen lausumakaan ei sulje perussuomalaisia täysin kokonaan pois SDP-vetoisesta hallituksesta. Suurta intoa demareillakaan ei yhteistyöhön tunnu olevan.
Vihreät, vasemmistoliitto ja RKP ovat suhtautuneet jo vuosia nihkeästi perussuomalaisiin.
Puolueet irtisanoutuivat jo talvella 2017 yhteistyöstä perussuomalaisten kanssa, kun Halla-aho ilmoittautui puolueensa puheenjohtajaehdokkaaksi.
Suurimman puolueen puheenjohtajalla on ensi kevään eduskuntavaalien jälkeen tunnetusti iso rooli hallitusneuvotteluissa. Vaikka rooli on merkittävä, hallitustunnustelija ei voi ohittaa tosiasioita.
Puolueiden väliset arvoristiriidat eivät ole vähentyneet yhtään, pikemminkin päinvastoin.
Perussuomalaiset ovat ajautumassa puoluekentässä samanlaiseen asemaan kuin ruotsidemokraatit Pohjanlahden toisella puolen.
Ruotsissa muut puolueet ovat päättäväisesti irtisanoutuneet kaikesta yhteistyöstä ruotsidemokraattien kanssa.
Hälveneekö perussuomalaisia kohtaan koettu nihkeys, kun Halla-aho aikanaan väistyy puheenjohtajan paikalta?
Tällä hetkellä näyttää todennäköiseltä, että Suomessa seurataan Ruotsin esimerkkiä. Se, kuinka jyrkän kannan puolueet ottavat perussuomalaisten suhteen tosipaikan tullen, selviää vasta eduskuntavaalien jälkeen.
Toinen kysymys on, kuinka pitkäksi aikaa perussuomalaiset joutuvat paitsioon hallitustyöstä? Hälveneekö perussuomalaisia kohtaan koettu nihkeys, kun Halla-aho aikanaan väistyy puheenjohtajan paikalta?
Ruotsidemokraatit on viime vuosina siistinyt imagoaan muun muassa irtisanoutumalla rasismista ja näyttämällä ovea jyrkän linjan maahanmuuttopoliitikoille.
Kasvojen pesulla ei toistaiseksi ole ollut vaikutusta muiden puolueiden suhtautumiseen.
Perussuomalaisilla tämä katumusharjoitus on vielä edessä, jos puolue haluaa päästä uudelleen hallitusvastuuseen.