Perussuomalaiset moittivat hyvinvointialueiden valtuustoryhmien mahdollista tukea mutta nostavat sitä varmasti myös itse
Perussuomalaisten uusi johto arvosteli maanantaina suunnitelmia hyvinvointialueiden valtuustoryhmien toiminnan mahdollisesta tukemisesta.
Tässäkin asiassa perussuomalaisten tykit oli kohdistettu keskustan suuntaan. Puoluesihteeri Arto Luukkasen mukaan kyse olisi korruptatiivisesta piilopuoluetuesta, jota ollaan luomassa ilman kunnollista julkista valmistelua.
”Keskustapuolue on pyrkinyt hyvin nopealla aikataululla, niin että asiaa ei tuoda eduskuntaan, siihen asteeseen, että ruvetaan jo tekemään sopimuksia näistä asioista”, Luukkanen väitti.
Perussuomalaisten hyökkäys on kovin tarkoitushakuinen ja kohdistuu vieläpä väärään osoitteeseen. Sen faktaperusta on aika hutera.
Valtuustoryhmien mahdollinen tuki on ensinnäkin käsitelty eduskunnassa, vieläpä aivan äskettäin. Se hyväksyi kesäkuussa lain hyvinvointialueesta. Lailla perustetaan hyvinvointialueet, jotka vastaavat vuodesta 2023 lähtien sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisesta alueellaan.
HYVINVOINTIALUEIDEN ylimpiä päättäjiä ovat valtuustot. Ensimmäiset valtuustot valitaan vaaleilla ensi tammikuussa.
Lain 27. pykälä kuuluu seuraavasti:
”Valtuustotyöskentelyä varten valtuutetut voivat muodostaa valtuustoryhmiä. Valtuustoryhmän voi muodostaa yksikin valtuutettu.
Valtuustoryhmien toimintaedellytyksien parantamiseksi hyvinvointialue voi taloudellisesti tukea valtuustoryhmien sisäistä toimintaa sekä toimenpiteitä, joilla valtuustoryhmät edistävät hyvinvointialueen asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia. Tukea myönnettäessä on yksilöitävä tuen käyttötarkoitus. Tuen määrä valtuustoryhmittäin on ilmoitettava hyvinvointialueen tilinpäätöksessä.”
Pykälä on kopioitu suoraan kuntalaista vaihtamalla vain sanan ”kunta” tilalle ”hyvinvointialue”. Kunnat ovat soveltaneet pykälää varsin vaihtelevasti.
Valtuustoryhmien mahdollinen tuki on ensinnäkin käsitelty eduskunnassa, vieläpä aivan äskettäin.
PUOLUEIDEN piirijärjestöt ovat eri puolilla käyneet alustavia keskusteluja pykälän soveltamisesta. Esimerkiksi Varsinais-Suomessa ne ovat esittäneet yksimielisesti, että valtuustoryhmille maksettaisiin tukea 6 000 euroa valtuutettua kohden.
Varsinais-Suomessa neuvottelut käytiin kokoomuspiirin johdolla. Perussuomalaisia voikin syyttää epärehellisyydestä, kun he leimaavat valtuustoryhmien mahdollisen tuen vain keskustan hankkeeksi.
Erityisen epärehellisiä ovat Luukkaisen vihjaukset korruptiosta. Todellisuudessa julkinen, verovaroista myönnetty tuki valtuustoryhmille on tehokkain tapa torjua niiden riippuvuutta ulkopuolisesta rahoituksesta, johon voi sisältyä korruption riski.
MITÄ itse asiaan tulee, perussuomalaisten uusi johto jatkaa pitkiä perinteitä SMP:n ajoista lähtien. Veikko Vennamokin haukkui moneen kertaan julkisuudessa puoluetuen, mutta se ei estänyt puoluetta hakemasta ja nostamasta joka ikistä markkaa, minkä valtio puoluetukea myönsi.
Hyvinvointialueiden valtuustot päättävät aikanaan, myöntävätkö ne tukea valtuustoryhmille ja minkä verran. Laki antaa siihen vain mahdollisuuden, mutta ei pakota tuen myöntämiseen.
Jos tukea myönnetään, voidaan pitää jokseenkin varmana, että perussuomalaisten ryhmät nostavat tukieurot samalla tavalla kuin muutkin ryhmät.