Periaatekeskustelulla 2020-luvulle

Keskustelu periaatteista antaa poliittiselle liikkeelle tilaisuuden rakentaa siltaa menneestä nykyiseen ja tulevaisuuteen. Keskustankin periaateohjelmatyössä on kolme aikaikkunaa: menneisyys, nykyisyys ja tulevaisuus.

Ohjelmatyön isona henkisenä haasteena on nykyisyys – ja keskustan asema pääministeripuolueena. Voi hyvin ennakoida, että aatteellisia periaatteita ja päivänpolitiikan käytäntöjä verrataan keskenään. Ennen kuin kuitenkaan antaudutaan vertailuihin, on keskusteltava auki puolueen periaatteet.

Pääministeripuolueen asema antaa mahdollisuuden kiinnostavan ohjelmaprosessin virittämiseen, puolueen aatteen ja olemuksen kuvaamiseen omilla ehdoilla. Jokainen mielipide on yhtä arvokas, sanotaan se sitten puolueveteraanin syvällä rintaäänellä tai totutun kyseenalaistavalla nuoruuden ennakkoluulottomuudella.

Onnistunut ohjelmatyö sisältää jotain uutta ja jotain vanhaa, jotain pysyvää ja jotain muuttuvaa. Ohjelmatyössä ei ole tarkoitus takertua menneisyyteen vaan kurkottaa tulevaisuuteen. Joihinkin uusiin asioihin on otettava kantaa, joidenkin asioiden ohi on aika ajanut.

”Aatteellisuuden korostaminen puoluetyössä tarkoittaa katsomista eteenpäin, uskoa tulevaisuuteen. Siis näkyä tajuta, miten tämän päivän päätökset vaikuttavat huomenna”, linjaa Keskustan periaateohjelman uudistamista johtava varapuheenjohtaja Annika Saarikko.

Annika Saarikko korostaa prosessin, osallistumisen ja keskustelun merkitystä. Keskusta-aatteessa ja politiikkakäsityksessä on tärkeää myös se tapa, jolla politiikan sisällöstä päätetään. Keskustan luonne on ohittamaton osa puolueen periaatteita.

Santeri Alkio varoitti rakentamasta poliittista toimintaa ”harhautetun joukkosielun” varaan. Jokaisen kansalaisen piti omakohtaisesti muodostaa käsityksensä ympäröivästä yhteiskunnasta. Siitä ajattelusta kumpuavat Keskustan luonnetta kuvastavat vaateet itsekasvatuksesta ja sivistysliikkeen olemuksesta.

Periaateohjelmassa pitää hahmottaa tulevaisuutta, pitää piirtää kuva Suomesta 2030. Kun tarkoituksena on hyväksyä ohjelma 2018 Sotkamon puoluekokouksessa, se on tehtävä sillä mielellä, että linjaukset kantavat vielä vuosikymmenenkin kuluttua.

Ohjelman työstäjiltä kysytään vielä monesti, mikä periaatelinjauksissa pysyy ennallaan ja mikä muuttuu. Niihin kysymyksiin vastaamiseksi pitää tuntea puolueen menneisyydestä nousevat tutut arvot, käsitteet ja näkemykset.

Tulevaisuuteen kurkottavassa keskustalaisessa kansanliikkeessä on muutama vuosisadan ajan elänyt käsite, joita ilman aatekeskustelua ei voida käydä. Ne ovat niitä periaatteita ja perintöä, joihin suhtautumista hieman iäkkäämmät sukupolvet kysyvät.

Maahenki ja talonpoikaisuus ovat käsitteinä vanhahtavia, mutta arvoina elinvoimaisia ja uudistusmielisiä. Köyhän asiaa, omatoimisuuden ja yhteisvastuun tasapainoa määritellään lähivuosina monta kertaa. Santeri Alkioon tutustuvat uudet sukupolvet kysyvät, mitä tarkoittaa itsekasvatus ja omaehtoisuus.

Jotkut pohtivat, miten 2020-luvun Keskusta vaalii kansan- ja sivistysliikkeen luonnettaan. Kansanvalta hakee muotoaan toiselle vuosisadalleen siirtyvässä Suomen tasavallassa. Annika Saarikolla on edessään hieno ja arvokas työ.