Perhevapaista tulee vaaliteema niin kuin pitääkin
Hallituksen yritys uudistaa perhevapaita kaatui maanantai-iltana hallituspuolueiden äänekkään riitelyn säestämänä. Asia ei kuitenkaan katoa minnekään politiikan asialistalta, vaan siitä tulee yksi seuraavien eduskuntavaalien pääkysymyksistä.
Hallitus päätti perhevapaauudistuksen käynnistämisestä budjettiriihessä viime syksynä. Uudistukselle asetettiin tiukat reunaehdot, joihin koko hanke lopulta kaatui.
Uudistuksen piti parantaa työllisyyttä eikä se olisi saanut maksaa mitään. Näillä ehdoilla oli mahdoton saada aikaan todellista uudistusta.
Perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikon johtamassa työryhmässä kehiteltiin kymmenkunta erilaista mallia uudistukselle. Liikkuvia osia olivat äitien ja isien ansiosidonnaisten perhevapaiden pituus ja kotihoidontuki.
Yhtä mieltä oltiin siitä, että isiä pitäisi kannustaa käyttämään perhevapaita nykyistä enemmän. Viimeksi esillä olleessa mallissa tähän olisi päästy pidentämällä isien ja lyhentämällä äidin kiintiötä perhevapaista.
Kaikissa malleissa olisi heikennetty kotihoidontukea ja rahoitettu näin syntyvillä säästöillä kuntien varhaiskasvatusta. Kuntien menot olisivat kasvaneet, kun perheet olisivat ryhtyneet käyttämään enemmän varhaiskasvatuksen palveluja kotihoidontuen sijasta.
Saarikon työryhmä teki eri malleista vaikuttavuusarviot. Niistä ilmeni, että annetuilla ehdoilla uudistus olisi merkinnyt käteen jäävän rahamäärän vähenemistä suurimmalla osalla perheistä. Leikkaus olisi kohdistunut erityisesti pienituloisiin lapsiperheisiin.
Uudistuksen työllisyysvaikutukset olisivat jääneet varsin pieniksi. Se olisi vahvistanut työllisyyttä ehkä vain muutamilla sadoilla henkilöillä, korkeimmillaankin alle kahdella tuhannella hengellä. Toisaalta julkiset menot olisivat kasvaneet lähes 100 miljoonalla eurolla.
Ministeri Saarikko katsoi viime viikolla, että näillä ehdoilla uudistusta ei kannata tehdä. Hallituspuolueiden puheenjohtajat totesivat maanantaina, että sopua ei synny.
Pääministeri Juha Sipilä arvioi tiistaina, että mitään todellista uudistusta ei ollut nyt mahdollista tehdä. ”Joskus tulee tilanne, että johtajan täytyy vetää henkselit päälle uudistukselle”, Sipilä totesi.
Kokoomus hyökkäsi uudistuksen kaatumisen jälkeen täydellä voimalla hallituskumppani keskustan kimppuun. Kokoomus julistautui työelämän tasa-arvon kannattajaksi ja syytti uudistuksen kaatumisesta keskustan vanhoillisuutta.
Ensimmäistä kertaa tämän hallituksen aikana myös hallituspuolueiden puheenjohtajien rintama repesi julkisuudessa. Kokoomuksen puheenjohtaja, valtiovarainministeri Petteri Orpo marssi julistamaan kokoomuksen ilosanomaa televisiokameroille välittömästi neuvottelujen päättymisen jälkeen.
Tapaus lyö väistämättä särön keskustan ja kokoomuksen suhteisiin.
Tapaus lyö väistämättä särön keskustan ja kokoomuksen suhteisiin. Keskinäinen mätkiminen kannattaisi kuitenkin lopettaa ennen kuin ajaudutaan viime vaalikauden lopun asetelmaan, jossa yhteistyön jatkaminen vaalien jälkeen julistettiin mahdottomaksi jo ennen vaaleja.
Varmaa on vain se, että perhevapaauudistus nousee yhtenä suurimmista kysymyksistä seuraavien eduskuntavaalien ja hallitusneuvottelujen asialistalle. Sinne se kuuluukin.
Saarikon johdolla tehty valmistelu antaa vaalikeskustelulle hyvän pohjan. Löysiä lupauksia ei kukaan voi heitellä nyt tehtyjen vaikutusarvioiden jälkeen.