Paranisiko maataloustuottajan asema puoluetta vaihtamalla?
Maaseudun Tulevaisuuden teettämän gallupin mukaan keskustaa aikoo äänestää 64,5 prosenttia kantansa ilmaisseista suomenkielisistä viljelijöistä. Vuonna 2015 luku oli 84,6 prosenttia.
Viljelijäkannatustaan ovat nostaneet perussuomalaiset (13 prosenttiin) ja kokoomus (11 prosenttiin).
Maidontuottajien ja sikatilallisten keskuudessa keskusta on pitänyt paremmin pintansa kuin viljanviljelijöiden.
MT:n tutkimukseen vastasi tosin vain 854 henkilöä. Se tehtiin verkkokyselyllä, kun vuoden 2015 tutkimus tehtiin puhelimella.
Kyselyn virhemarginaali on 3,4 prosenttiyksikköä suuntaansa.
Tulos vetää silti hiljaiseksi. Tai niin kuin eduskunnan maatalousvaliokunnan keskustalainen puheenjohtaja Anne Kalmari sanoi Suomenmaan haastattelussa:
”Pahalta tuntuu, sillä vereslihalla olemme koettaneet elinkeinoa puolustaa.”
Gallupin viesti on kuitenkin selkeä. Pääsyy on varmasti jatkuva maatalouden kannattavuusongelma. Vaikka sitä on saatu korjatuksi, tulos ei tyydytä viljelijäväestöä.
Viljelijöiden tulotasoa ei ole saatu nostetuksi neljästä hallitusvuodesta huolimatta. Kriisipakettien sisältökään ei ollut täysin onnistunut.
Ehkä viljelijästä on tuntunut myös siltä, että häntä ei ole kuultu tarpeeksi, kuten Kalmari pohtii.
Suuri ongelma on elintarvikekaupan epäluottamusta henkivä tila. Kauppa käyttää sumeilematta voima-asemaansa. Ulkomaisten bulkkielintarvikkeiden avulla alennetaan hintoja, ja suomalainen tuottaja joutuu maksajaksi.
Maatalousministeri Jari Leppä on tehnyt hartiavoimin töitä, vaikka valtiovallan ja varsinkin yhden keskustan mahdollisuudet ovat rajalliset.
Tuloksiin ei Leppä itsekään ole tyytyväinen.
Erikseen on vielä syytä mainita pääministerin asettama Reijo Karhisen työryhmä. Sen työlle oli selkeä tavoite: maataloudelle pysyvät 500 miljoonan euron lisätulot. Tämän ryhmän työstä kuulemme vielä.
Nykyisessä eduskunnassa maanviljelijöitä tai maatalousyrittäjiä on 16. Heistä keskustalaisia on 14, kaksi edustaa RKP:tä. Muiden puolueiden eduskuntaryhmissä ei ole yhtään talonpoikaa.
Sopiikin kysyä, kannattaako puolueen vaihto? Pystyisivätkö kokoomus tai perussuomalaiset puolustamaan suomalaista talonpoikaa ja hänen työtään paremmin?
Sen jokainen viljelijä-äänestäjä pohtii nyt mielessään.
Asiantuntemusta, ymmärrystä ja osaamista ei keskustasta ainakaan puutu. Nykyisessä eduskunnassa maanviljelijöitä tai maatalousyrittäjiä on 16. Heistä keskustalaisia on 14, kaksi edustaa RKP:tä.
Muiden puolueiden eduskuntaryhmissä ei ole yhtään talonpoikaa – ei siis kokoomuksessa, perussuomalaisissa tai sinisissäkään.
Tiedetäänkö näissä muissa puolueissa maatalouden tai maaseudun asioista? Välitetäänkö niistä edes?
Onhan muistissa sekin, kuka oli edellisen eli Alexander Stubbin hallituksen maatalousministeri.
Hän oli Petteri Orpo (kok.), valtiotieteen maisteri. Hänen maatalousyhteytensä taisivat olla lähinnä siinä, että hän on syntynyt maalla, joskin opettajaperheeseen.