Pää­kir­joi­tus Hel­sin­gin Sa­no­mat ker­toi sun­nun­tai­na, et­tä va­ra­rik­koon jou­tu­neen Ve­nä­jän vi­ra­no­mai­set poh­ti­vat vuon­na 1991 jopa Kar­ja­lan myy­mis­tä Suo­mel­le 15 mil­jar­din dol­la­rin kaup­pa­hin­nas­ta.

Kar­ja­lan myyn­ti­suun­ni­tel­mas­ta ker­toi HS:n haas­tat­te­lus­sa Ve­nä­jän sil­loi­nen va­raul­ko­mi­nis­te­ri And­rei Fjo­do­rov. Hän kuu­lui syk­syl­lä 1991 Ve­nä­jän pre­si­den­tin Bo­ris Jelt­si­nin avus­ta­ja­kun­taan.

Jelt­sin on­nis­tui ku­kis­ta­maan Neu­vos­to­lii­ton jun­tan, joka yrit­ti syös­tä pre­si­dent­ti Mi­hail Gor­bats­ho­vin val­las­ta elo­kuus­sa 1991.

Val­lan­kaap­pau­sy­ri­tys joh­ti käy­tän­nös­sä Neu­vos­to­lii­ton ha­jo­a­mi­seen, ja Jelt­sin al­koi avus­ta­ji­neen ra­ken­taa syk­syl­lä 1991 Ve­nä­jäs­tä sen seu­raa­ja­val­ti­o­ta.

Läh­tö­koh­dat oli­vat ka­rut. Ve­nä­jän val­ti­on kas­sa oli tyh­jä, kes­kus­pan­kin va­luut­ta­va­ran­to oli lä­hes nol­lil­la ja kul­ta­va­ran­to­kin oli hu­ven­nut mur­to-osaan. Pää­vien­ti­tuot­teen öl­jyn hin­ta ma­te­li al­le kym­me­nes­sä dol­la­ris­sa.

Epä­toi­voi­ses­sa ti­lan­tees­sa poh­dit­tiin Fjo­do­ro­vin mu­kaan epä­toi­voi­sia rat­kai­su­ja. Sul­jet­tu­jen ovien ta­ka­na ide­oi­tiin muun mu­as­sa Kar­ja­lan myyn­tiä Suo­mel­le 15 mil­jar­dil­la dol­la­ril­la.

Mar­koik­si muu­tet­tu­na Kar­ja­la oli­si mak­sa­nut noin 60 mil­jar­dia mark­kaa. Sum­man suu­ruu­des­ta saa kä­si­tyk­sen ver­tauk­sel­la val­ti­on bud­jet­tiin. Val­ti­on kaik­ki me­not vuon­na 1991 oli­vat yh­teen­sä noin160 mil­jar­dia mark­kaa.

Fjo­do­ro­vin mu­kaan myyn­ti-ide­as­ta ei pu­hut­tu Suo­men sil­loi­sil­le päät­tä­jil­le, ja koko aja­tus hau­dat­tiin vuon­na 1994.

Kar­ja­la on he­rät­tä­nyt Suo­mes­sa suu­ria tun­tei­ta sii­tä läh­tien kun sii­tä jou­dut­tiin luo­pu­maan lo­pul­li­ses­ti jat­ko­so­dan jäl­keen syk­syl­lä 1944.

Pre­si­dent­ti Ur­ho Kek­ko­nen tun­nus­te­li vie­lä 1960-lu­vul­la mah­dol­li­suuk­sia Kar­ja­lan pa­laut­ta­mi­seen. Vii­mek­si asia nou­si va­ka­vam­min esil­le Neu­vos­to­lii­ton ha­jo­a­mi­sen yh­tey­des­sä, ku­ten Fjo­do­ro­vin haas­tat­te­lu ker­too.

Suo­mes­sa­kin teh­tiin pöy­tä­laa­tik­ko­las­kel­mia Kar­ja­lan hin­nas­ta. Vi­ral­li­siin neu­vot­te­lu­pöy­tiin Kar­ja­lan pa­lau­tus ei kui­ten­kaan kos­kaan nous­sut. Ve­nä­jä ei sitä tar­jon­nut ei­kä Suo­mi pyy­tä­nyt.

Fjo­do­ro­vin haas­tat­te­lu hou­kut­taa kui­ten­kin niin sa­no­tun kont­ra­fak­tu­aa­li­sen his­to­ri­an kir­joit­ta­mi­seen. Sii­nä poh­di­taan, mi­ten asi­at oli­si­vat voi­neet men­nä eli vas­ta­taan po­li­tii­kas­sa kiel­let­tyi­hin jos-al­kui­siin ky­sy­myk­siin.

Mitä jos Jelt­si­nin Ve­nä­jä oli­si to­sis­saan tar­jon­nut Kar­ja­laa os­tet­ta­vak­si ja Suo­mi oli­si sen os­ta­nut?

Kau­pan eh­dois­sa oli­si tie­tys­ti pi­tä­nyt so­pia, mis­sä kun­nos­sa ta­va­ra luo­vu­te­taan. Oli­si­vat­ko siel­lä jo vuo­si­kym­me­niä asu­neet ih­mi­set tul­leet kau­pan mu­ka­na? Jos oli­si­vat, Suo­mi oli­si saa­nut var­sin suu­ren ve­nä­jän­kie­li­sen vä­hem­mis­tön.

Oli­si­ko myy­jä liit­tä­nyt kaup­paan po­liit­ti­sia eh­to­ja, esi­mer­kik­si suh­tau­tu­mi­ses­sa Eu­roo­pan yh­den­ty­mi­seen?

Entä miten Vladimir Putinin Venäjä olisi suhtautunut maan syvässä alen­nus­ti­lassa tehtyihin kauppoihin?

En­tä mi­ten Vla­di­mir Pu­ti­nin Ve­nä­jä oli­si suh­tau­tu­nut maan sy­väs­sä alen­nus­ti­las­sa teh­tyi­hin kaup­poi­hin? To­den­nä­köi­ses­ti se oli­si kiin­nit­tä­nyt ai­na­kin tark­kaa huo­mi­o­ta Kar­ja­lan ve­nä­jän­kie­li­sen vä­hem­mis­tön koh­te­luun.

Syn­kem­pi­ä­kin ske­naa­ri­oi­ta on help­po ku­vi­tel­la Kri­min val­tauk­sen jäl­keen.

Jos Kar­ja­laa oli­si to­sis­saan Suo­mel­le tar­jot­tu syk­syl­lä 1991, Es­ko Ahon (kesk.) hal­li­tus oli­si sii­hen var­maan tart­tu­nut, vaik­ka lama kol­kut­te­li Suo­men­kin ovel­la. Mut­ta var­sin epä­var­ma si­joi­tus sii­tä oli­si ny­ky­tie­don va­los­sa tul­lut.