Opposition yritys tehdä kuntavaaleista hallitusvaalit meni aivan kiville, ja sopii sitä keskustaväenkin puntaroida
Vaalitulosten tarkastelussa on vähemmälle huomiolle jäänyt, että oppositiopuolueiden yritys tehdä kuntavaaleista hallitusvaalit epäonnistui.
Hallitusrintaman puolueet säilyttivät vajaan prosenttiyksikön tarkkuudella saman yhteenlasketun ääniosuuden kuin kahden vuoden takaisissa eduskuntavaaleissa.
Kuntavaalit ovat tietenkin eri asia kuin eduskuntavaalit. Vertailua voi perustellusti arvostella. Tällä kertaa kuntavaaleihin liittyi kuitenkin enemmän yleispolitiikan makua kuin aikoihin.
KORONAPANDEMIA siirsi vaaleja. Myöhennetyssä aikataulussakaan ei päästy tavanomaiseen paikallispoliittiseen kampanjointiin kuin vasta loppumetreillä. Mielikuvat ja valtakunnalliset teemat hallitsivat.
Vaalien alla väiteltiin EU:n elvytyspaketista, koko maata koskevasta soteuudistuksesta, maahanmuutosta, bensan hinnasta ja muista yleispolitiikan aiheista. Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho innostui puhumaan linjapuheessaan jopa työehtopolitiikkaa ja spekuloi yleissitovuuden poistamisella.
Samaan aikaan varsinkin perussuomalaiset julistivat suorastaan päätavoitteekseen hallituksen kaatamisen hallituspuolueiden huonoilla vaalituloksilla. Myös kokoomus haastoi hallitusta vaalikeskusteluista toiseen.
Kansalaisten enemmistölle näyttää sopivan, että maata rakennetaan tällä kertaa viiden puolueen yhteistyössä.
LOPPUJEN lopuksi ääniosuuksia jaettiin vain oppositiossa, jos tuloksia verrataan viime eduskuntavaaleihin.
Kokoomus sai lisää 4,4 prosenttiyksikköä, perussuomalaiset menettivät kolme prosenttiyksikköä. Kristillisdemokraatit ja ryhmä ”muut” menettivät yhteensä muutamia kymmenyksiä.
Hallituspuolueiden muutokset olivat pienempiä kuin opposition pääpuolueiden, mutta niiden yhteinen ääniosuus kasvoi. Eduskuntavaaleissa ne saivat yhteensä 55,7 prosenttia äänistä, nyt 56,1 prosenttia.
Suurimmat erot olivat keskustalla (+1,1 prosenttiyksikköä) ja vihreillä (-0,9). Pääministeripuolue SDP:n ääniosuus oli täsmälleen sama kuin kaksi vuotta sitten, 17,7 prosenttia.
JOS hyväksytään opposition tavoite, että nyt käytiin hallitusvaaleja, hallitusrintama voi olla tyytyväinen. Se menestyi jopa hieman paremmin kuin yhteenlaskettu oppositio.
Yleensä hallitusvastuu kuluttaa ja vie kannatusta. Hallituksessa on tehtävä ikäviäkin ratkaisuja. Niitä ei ole aina helppo selitellä.
Nyt kuntavaalin tulosta voi tulkita myös niin, että hallituspuolueita kaksi vuotta sitten äänestäneiden mielestä isänmaan asioita on hoidettu niin hyvin, että hallituksen sopii jatkaa. Epäluottamuslausetta ei tullut.
Siinä on pohtimista myös hallituspuolueille, keskustallekin. Jokaisella hallituspuolueella on omia tavoitteita ja omia painotuksia, mutta tuskin kansalaiset turhanpäiväisiä profiilinkorotusoperaatioita odottavat.
Kansalaisten enemmistölle näyttää sopivan, että maata rakennetaan tällä kertaa viiden puolueen yhteistyössä.