Oppositio rakentelee jo oikeistohallituksen perustaa
Seuraaviin eduskuntavaaleihin on aikaa vielä lähes kaksi vuotta. Julkisuudessa rakennellaan kuitenkin jo täyttä päätä seuraavaa hallituspohjaa. Tämä on sikäli ymmärrettävää, että syyskuussa alkava eduskunnan istuntokausi on viimeinen tehokas työrupeama nykyiselle hallitukselle. Vuoden päästä politiikkaa hallitsee vaaleihin valmistautuminen.
Paavo Lipposta lainaten sokea Reettakin näkee, että oppositiossa valetaan jo kokoomuksen ja perussuomalaisten varaan nojaavan oikeistohallituksen kivijalkaa 2023 vaalien jälkeen.
Tuorein esimerkki puolueiden lähentymisestä saatiin pari viikkoa sitten, kun kokoomuksen eduskuntaryhmä julkisti linjapaperin maahanmuuttopolitiikasta. Se oli selvä vastaantulo perussuomalaisille.
Puheenjohtajan vaihtumista voi pitää puolestaan perussuomalaisten vastaantulona kokoomukselle. Torjuihan Petteri Orpo hallitusyhteistyön Jussi Halla-ahon johtamien perussuomalaisten kanssa kesäkuussa 2017. Elokuun puoluekokouksessa perussuomalaiset saavat uuden puheenjohtajan.
Näin suurimmat esteet oikeistohallituksen rakentamiselle on raivattu hyvissä ajoin ennen vaaleja.
Keskustan asema riippuu vain ja ainoastaan puolueen vaalimenestyksestä. Jos puolue kärsii tappion vuonna 2023, sitä ei välttämättä tarvita mihinkään koalitioon.
KOKOOMUS ei kuitenkaan kokeneena kettuna halua jäädä yhden kortin varaan vaan pitää ovet auki myös sinipunalle eli yhteistyölle SDP:n kanssa.
SDP:n ja kokoomuksen välit ovat tällä hetkellä viileät. Se on luonnollista jännitettä pääministeripuolueen ja suuren oppositiopuolueen välillä. Kummassakin puolueessa on kuitenkin vahvoja voimia, joille sinipuna olisi mieluisin hallituspohja.
Oikeistohallituksen ja sinipunan rinnalle on tarjolla myös kolmas runko, joka nojaa vasemmistopuolueiden ja vihreiden varaan.
KESKUSTALLEKIN on tarjolla roolinsa näissä vaihtoehdoissa. Sinipunaan keskustaa on vaikea istuttaa, mutta yhteistyö niin oikealle kuin vasemmallekin on periaatteessa ja käytännössä mahdollista.
Keskustan asema riippuu vain ja ainoastaan puolueen vaalimenestyksestä. Jos puolue kärsii tappion vuonna 2023, sitä ei välttämättä tarvita mihinkään koalitioon. Kahden peräkkäisen tappion jälkeen keskustan ei pitäisi muutenkaan lähteä sen paremmin oikeiston kuin vasemmistonkaan kelkkaan.
Siksi keskustan kannattaa keskittyä nyt oman kannatuksensa kasvattamiseen. Se vaatii puolueen profiilin kirkastamista.
Keskusta asetti kovat kynnyskysymykset hallitukseen osallistumiselle vuoden 2019 rajun vaalitappion jälkeen. Nämä kynnyskysymykset on vietävä läpi viimeistä pilkkua myöten loppuvaalikauden aikana.
Jos oma profiili ei kirkastu, keskustaa uhkaa jauhautuminen oikeiston ja vasemmiston blokkien väliin. Tämä uhkakuva on otettava vakavasti, kun puolue valmistautuu tuleviin koitoksiin.