Oppositio ottaa kaiken ilon irti Esperi Caren tapauksesta
Hallitus vastaa tänään koko opposition yhteiseen välikysymykseen vanhusten hoidon tilasta.
Kysymyksen taustalla on Valviran päätös sulkea Esperi Caren Kristiinankaupungin hoivakoti sen toiminnassa havaittujen vakavien epäkohtien vuoksi.
Tapaus on herättänyt vilkkaan julkisen keskustelun, josta on seurannut jo tähän mennessä monenlaista.
Esperi Caren toimitusjohtaja erosi välittömästi.
Sen jälkeen perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko kokosi alan toimijat yhteiseen tilaisuuteen, jossa nämä sitoutuivat 25 kohdan toimintaohjelmaan vanhusten hoitolaitoksissa ilmenneiden epäkohtien korjaamiseksi.
Vaalien läheisyys on nostanut myös poliittista lämpötilaa vanhustenhoidon ympärillä.
Keskusta otti viime lauantaina julkaistuun vaaliohjelmaansa sitovan hoitajamitoituksen vanhusten hoitolaitoksiin. Sen mukaan laitoksissa olisi oltava 0,7 hoitajaa yhtä vanhusta kohti. Nythän on voimassa vain suositus, jonka mukaan hoitajia olisi oltava vähintään yksi kahta hoidettavaa kohti ympärivuorokautisessa, tehostetussa palveluasumisessa.
Kokoomus jäi hetkeksi yksin vastustamaan sitovaa hoitajamitoitusta. Puheenjohtaja Petteri Orpo ilmoitti kuitenkin tiistaina, että myös hänen puolueensa on valmis kirjoittamaan lakiin jonkinlaisen sitovan mitoituksen. Päivän mittaan kävi kuitenkin epäselväksi, haluaako kokoomus numeroin ilmaistua sitoumusta hoitajien määrästä vai ei.
Asiallisesti on selvää, että hoitajamitoituksesta päättäminen siirtyy seuraavalle hallitukselle ja eduskunnalle.
Oppositio on luonnollisesti ottanut kaiken ilon irti Esperi Caren tapauksesta. Välikysymyksen tekemistä voidaan pitää suorastaan opposition velvollisuutena tällaisessa tilanteessa. On aivan oikein nostaa vanhustenhoidon ongelmat näkyvästi esiin valtakunnan tärkeimmässä päätöksentekopaikassa, eduskunnan suuressa salissa.
Oppositio ei kuitenkaan tyytynyt tähän vaan päätti tuoda eduskuntaan saman tien lakialoitteen, jolla sitovasta hoitajamitoituksesta voitaisiin päättää vielä tällä vaalikaudella. Tämä veto on jo silkkaa populismia.
Tämän mittaluokan asia vaatisi huolellista lainvalmistelua, jonka puutteesta oppositio on tähän asti koko vaalikauden ajan moittinut hallitusta. Monta asiaa pitäisi selvittää lainvalmistelussa, esimerkiksi:
Kuinka paljon 0,7 hoitajan määräys nostaisi vanhustenhoidon kustannuksia, kymmeniä vai satoja miljoonia?
Onko riittävästi työvoimaa saatavilla, että uudistus voitaisiin tehdä nopealla aikataululla? Miten meneteltäisiin niiden sopimusten kanssa, joissa kunnat ovat ulkoistaneet hoidon yksityisille yrityksille tiettyä korvausta vastaan, nostettaisiinko korvauksia automaattisesti ja millä perusteella?
Pitäisikö kuntien valtionosuuksia nostaa kustannusten nousun vuoksi?
Asiallisesti on selvää, että hoitajamitoituksesta päättäminen siirtyy seuraavalle hallitukselle ja eduskunnalle. Ministeri Saarikko on jo tehnyt viime päivien keskustelusta johtopäätöksen käynnistämällä asian valmistelun.
Jos opposition käsitys huolellisesta lainvalmistelusta on todella muuttunut viime päivinä, hallituksen kannattaisi tehdä vastatarjous:
Hoitajamitoituksesta voitaisiin päättää yksimielisesti opposition lakialoitteen pohjalta samassa istunnossa, jossa ensin hyväksytään opposition tuella hallituksen esitykset sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta.
Tällainen diili on tietysti käytännössä mahdoton.
Yhtä mahdoton on opposition kirkkain silmin esittämä väite, että hoitajamitoitus voitaisiin sipaista lakiin muutaman tunnin sormiharjoituksena.