Olkiluodosta kuuluu hyviäkin uutisia, mutta keskitalven pelastavat vain sähkönsäästötoimet
Olkiluodon ydinvoimalan kolmosreaktorin koekäyttö käynnistyi uudestaan keskiviikkona – ja onnistuneesti. Reaktori tuotti sähköä heti samana päivänä jo maksimitehollaan.
Uutinen on erinomainen, sillä koekäyttö keskeytyi syksyllä yllättäviin vauriohavaintoihin voimalan syöttövesipumpuissa. Nyt ne on selvitetty.
Valitettavasti hyvät uutiset ovat vielä lyhytaikaisia. Koekäyttö jatkuu tammi- ja helmikuun ajan. Säännöllinen tuotanto alkaa vasta maaliskuun alkupuolella, mikäli kaikki sujuu hyvin.
Koekäytön aikana OL3 tuottaa sähköä vaihtelevasti. Tammikuu on sähkön riittävyyden kannalta hankalin, sillä loppiaisesta helmikuun alkupuolelle reaktori ei tuota koekäyttösuunnitelman mukaan sähköä lainkaan. Syöttövesipumput tarkastetaan silloin, ja laitosyksikkö käynnistetään uudelleen.
PEUKALOT pystyyn, että tammikuu olisi lauha ja tuulinen. Tuulivoimaa on saatu syyskauden parhaina päivinä jopa enemmän kuin ydinvoimaa. Mutta paljon on ollut myös tuulettomia päiviä. Silloin tuulivoiman tuotanto on jäänyt melkein olemattomaksi.
Mitä enemmän tuulivoimaa nousee, sitä vaikeammaksi tuotantoyhtälö tuleekin.
Kysytään, kenen kannattaa rakentaa ja pitää yllä tuulivoiman tueksi välttämättä tarvittavaa varavoimaa, jos sitä tarvitaan yhä harvemmin?
Luonnollisimmalta kuulostaisi, että tuulivoiman tuottajat velvoitettaisiin tähän. Nyt niillä ei varavoiman ylläpitovelvollisuutta ole. Tästä vielä varmasti keskustellaan ja vakavasti.
”Hyvätuloinen apulaispormestari keksi keinon säästää sähköä – lähti toimistolle töihin…”
VARMAA on, että säästökehotuksia ladellaan yhä suuremmin kirjaimin, mitä kylmempää keskitalvella on. Esimerkiksi torstain (28.12.) vaihtuessa perjantaiksi, Suomeen tuotiin sähköä noin 2 000 MW, vaikka Olkiluoto 3 toimi täydellä, 1600 MW:n tehollaan.
Mutta tuulivoiman tuotanto oli vain noin 200 MW. Suomessa oli kuitenkin lauhaa, ja onneksi tuontimahdollisuutta Ruotsista, Virosta ja Norjasta nyt on. Vesivoiman reservejäkään ei tarvinnut täysin käyttää.
Mutta säästö on välttämätöntä sekä sähkön riittävyyden että sen hinnan takia. Ainakin kotitaloudet ovatkin kuunnelleet herkällä korvalla sähkönsäästöneuvoja. Ne koskettavatkin omaa lompakkoa suoraan.
Joidenkin ”asiantuntijoiden” huoli siitä, että hallituksen hyvät kompensaatiotoimet veisivät pohjaa säästökehotuksilta, on ajattelematonta soopaa. Tavallinen kansalainen ei tässä hintarallissa voita, tuettiin häntä kuinka paljon tahansa.
KAIKKIALLA ei olla oltu yhtä valveutuneita. Mittailemattakin huomaa, kuinka kansalaiset hikoilevat talvikamppeissaan monen ostosparatiisin käytävillä ja kauppahuoneissa ihan tarpeettomasti. Kovasti on kuumaa.
Julkishallinnon piirissäkin saisi tiukentaa säästötoimia. Se ei ainakaan ole laitaa, että mennään työpaikalle lämmittelemään tai suihkuun. Siinä ei energian käyttö vähene.
Niin on käynyt esimerkiksi Tampereella, kuten Yle kertoi sosiaalidemokraattisesta ylemmästä virkamiehestä (21.11.):
”Hyvätuloinen apulaispormestari keksi keinon säästää sähköä – lähti toimistolle töihin.”
No, mikäs, kun koti on sähkölämmitteinen omakotitalo, ja sähkö tulee pörssistä. Energiaa ei tosin taida tällä keinolla säästyä. Maksaja vain muuttuu.
Mutta yhteiset rahat eivät näytä olevan edelleenkään kenenkään.
