Nyt pitää sanoa, oikein pyynnöstä
Vaaleista asti railakkaana jatkunut keskustelu keskustan tulevaisuudesta aiotaan nyt ottaa – nykykielellä sanoen – ”haltuun”. Into sanoa hyödynnetään.
Tämä toteutuu, kun esitys Keskusta 2030 -uudistusohjelmaksi on valmistunut ja julkaistu ruodittavaksi.
Uudistusohjelma on puoluehallituksen ehdotus, mutta kaikki voivat kertoa siitä mielipiteensä. Nyt saa ja pitää sitten sanoa.
”Hyvä ohjelma syntyy luihin ja ytimiin menevästä keskustelusta. Ja siitä, että joku panee tekstiä vielä paremmaksi. Toivomme ajatusten lentoa ja rohkeaa palautetta keskustajärjestöiltä ja yksittäisiltä jäseniltä. Mutta hyvät ideat hyödynnetään yhtä lailla jäsenkirjaan tai sen puuttumiseen katsomatta. Sana on vapaa.”
Näin kannustaa puoluesihteeri Riikka Pirkkalainen.
Esitys uudistusohjelmaksi on puoluekentän ja kansalaisten arvosteltavissa maaliskuun loppuun saakka. Se hyväksytään Vantaan puoluekokouksessa kesäkuussa.
Palaute annetaan sähköisesti webropol-kyselyn kautta.
Tämä voi tuntua kahlitsevalta ja byrokraattiselta. Mutta on yritettävä ymmärtää, että terveiset on voitava jäsentää jotenkin. Sillä tavoin ne saadaan hyödynnetyiksi.
Hyvät ajatukset jäävät muuten vain huitaisuiksi ilmaan.
Siksi tarvitaan pohjaehdotus, ja siksi tarvitaan ”palautuslomake”.
Nyt saa siis sanoa, jos tuntuu siltä, että sanoja on liikaa ja ajatuksia liian vähän – tai toisin päin. Että hyviä näkökulmia on kyllä paljon, mutta ne hukkuvat. Tai että tavoitteet ovat väärät mutta konstit oikeat – tai että vaikka tähtäin onkin kohdallaan, keinot ovat puutteelliset…
Keskustan uudistusohjelma lyödään lukkoon puoluekokouksessa Vantaalla kesäkuussa.
Viime kuukausien julkisista kannanotoista voi päätellä, että sanomisen halua on. Sitä on ollut paikallisyhdistyksillä, puoluekonkareilla, nuorilla ja keski-ikäisillä… Nyt sitä toivottua keskustelua oikein tarvitaan.
Ehkä muutama reunahuomautus on paikallaan.
Uudistusohjelman tähtäin on kymmenen vuoden päässä. Ei siis kannata juuttua päivänpolitiikkaan, nykyiseen hallituspohjaan tai tämän hetken galluplukemiin.
Kymmenen vuotta on tosin tavattoman pitkä aika. Kukaan ei takuulla näe niin kauas. Silti yli 110-vuotias puolue tarvitsee näkökulmaa, joka vastaa kysymykseen, minkälaista Suomea ja maailmaa keskusta haluaa rakentaa.
Toinen reunahuomautus on kansanvallan ja puoluedemokratian näkökulma. Kukaan ei voi vaatia, että juuri minun näkemykseni on otettava mukaan ja mielellään sellaisenaan.
Ohjelmat päätetään yhdessä.
Mutta nyt saa siis sanoa.