Nyt kysytään: "Onko keskustalla malttia vöyristyä"?
Uusia galluplukuja (HS 24.10.) voi pyöritellä monella tavalla – esimerkiksi niin, että eduskuntapuolueista vain perussuomalaisten ja keskustan kannatus on kasvanut.
Ihan kelpo huomio – vaikka jääkin virhemarginaalin sisään. Joka tapauksessa niin SDP:n, vihreät kuin kokoomuskin menettivät kannatustaan. Vasemmistoliitto ei heilahtanut puoleen eikä toiseen.
Onkin hyvä palauttaa mieliin keskustan piinaviikkojen aikana monesti kuultu muistutus:
Kannatuksen nousuun ei ole ihmelääkettä – tai jos onkin, se vaikuttaa hitaasti.
Keskustan uusi puheenjohtaja Katri Kulmuni tiivisti lääkkeen ytimen loppukesäisessä pamfletissaan näin:
”Jos meillä ei ole vahvaa, keskusta-aatteesta nousevaa vaihtoehtoa yhteiskunnallisiin ongelmiin, tai jos meiltä puuttuu riittävä voima ja tahto sen toteuttamiseksi, niin olemme Ilmari Kiannon vanhaa vertausta käyttäen kuin ’lastu lainehilla, pilske pieni aallon päällä’”.
Mutta jos tällainen vaihtoehto on, ja voima ja tahto sen toteuttamiseksi ovat, voisi tivata vaikka näin:
Onko keskustalla malttia vöyristyä?
Jos tätä malttia riittää, merkit ovat hyvät. Puolueella on uusi, valovoimainen ja kiinnostava puheenjohtaja – jota kilpailijatkin tuntuvat kunnioittavan ja arvostavan – ja hyvä linja päivänpolitiikassa.
Joku saattaa olla vieläkin sitä mieltä, että keskustan ei olisi pitänyt mennä hallitukseen, ei millään ehdoilla.
Voi hyvin ollakin, että keskustan kannatus olisi noussut oppositiossa helpommin. Mutta onko mahdollisimman korkea kannatus sittenkään politiikan tärkein tavoite? Eikö tärkein tavoite ole suomalaisten ja Suomen asioiden hoito?
Oppositiossa tämä ei onnistu. Siellä on vain arvosteltava, moittiva ja yritettävä esitellä vaihtoehtoja, joita ei mediakaan noteeraa kuin joskus kohteliaisuudesta.
Siinä on nyt myös perussuomalaisten ongelma. Se on gallupien mukaan suurin puolue, mutta ilman vaikutusvaltaa.
Ja vasta vajaan neljän vuoden kuluttua ovat vaalit.
Jos keskusta olisi jättäytynyt oppositioon, sen paikalla hallituksessa istuisi mitä todennäköisimmin kokoomus. Neljä vuotta.
Hallituksessa sen sijaan tehdään kaiken aikaa päätöksiä, jotka vaikuttavat suomalaisten elämään.
Jos keskusta olisi jättäytynyt oppositioon, sen paikalla hallituksessa istuisi mitä todennäköisimmin kokoomus.
Neljä vuotta.
Jokainen voi kuvitella, minkälaista menoa SDP:n, kokoomuksen ja vihreiden tahdittama hallitus olisi sinä aikana saanut aikaan – vaikkapa ilmastonmuutoksen torjunnan nimissä, maataloudessa, aluepolitiikassa…
Jo tähänastiset julkiset puheet ja ehdotukset kertovat, että onpa hyvä, kun keskusta suostui hallitukseen ja osallistumaan hallitusohjelman tekoon.