Nobelin rauhanpalkinto meni oikeaan osoitteeseen, ja päätöksellä on nyt myös voimakas ajankohtainen sanoma
Norjan Nobel-akatemia on myöntänyt rauhanpalkinnon Maailman ruokaohjelmalle WFP:lle (World Food Programme), kerrottiin perjantaina.
Palkinnon saanut YK:n alainen järjestö taistelee nälänhätää vastaan. Se toimii erityisesti konfliktialueilla. Sen yksi perustavoitteista on, että nälkää ei käytettäisi aseena konflikteissa ja sodissa.
Maailman ruokaohjelma tekee inhimillistä hätää lieventävää työtään ilman näyttävää julkisuutta. Se on tehokas, ja sen työ on vaikuttavaa. Silti se ei ole median erityinen lempilapsi, eikä se aiheuta suuria otsikoita. Mutta se auttaa lähes sataa miljoonaa ihmistä lähes 90 maassa vuosittain. Suuri osa heistä on naisia, lapsia ja vanhuksia.
Palkinto meni oikeaan osoitteeseen ja oikealla hetkellä.
Nobel-palkinto on puheenvuoro kaikkialla vauraissa maissa käytävään keskusteluun maailman epäoikeudenmukaisuudesta.
JOKAINEN arvaa, että koronapandemia on lisännyt järjestön työn tarvetta. Heinäkuussa järjestö ennustikin, että pandemia ajaa jopa 25 maata lähikuukausina nälänhätään.
Pandemia on kääntänyt kaikkialla maailmassa kansakuntien huomion ja kiinnostuksen omiin asioihin. Maailman vauraissakin maissa keskustellaan kovaäänisesti taloustilanteen heikkenemisestä, elvytysmiljardeista ja keinoista, joilla pelastetaan isänmaan talous.
Huolet ovat oman maan ja enintään oman maanosan asioissa. Tämä on tuttua myös Suomessa ja Euroopassa.
Rauhanpalkinnon saaja edustaa sitä maailmaa, joka on helppo unohtaa. Nyt palkinnon mukanaan tuoma julkisuus auttaa edes hetkeksi muistamaan, että yhteisellä maapallollamme on tänään vielä enemmän ihmisiä kuin ennen koronapandemiaa, joilla ei ole jokapäiväistä leipää.
Humanitaariselle työlle on suuri tarve.
RAUHANPALKINNON suuruus on noin 950 000 euroa. Se onkin symboli. Vaikka Maailman ruokaohjelma on YK-järjestö, sen koko rahoitus tulee vapaehtoisista lähteistä. Tärkeimmät rahoittajat ovat valtiot, mutta myös muita lahjoituksia järjestö saa.
Suomi on myös ruokaohjelman yhteistyökumppani. Tänä vuonna Suomi on tukenut ruokaohjelman toimintaa jo 16 miljoonalla eurolla.
Nobel-palkinto on siten myös puheenvuoro kaikkialla vauraissa maissa käytävään keskusteluun maailman epäoikeudenmukaisuudesta.
Tuo epäoikeudenmukaisuus on tosin helppo siivota pois silmistä. Sille voi kovettaa mielensä. Vääryydet voi panna vallanhimon, sotien, korruption ja toimimattomien yhteiskuntien syyksi.
Silti aina jäävät viattomien ja syyttömien joukot, jotka tarvitsevat hyvinvoivan maailman apua.
Perusteeksi tälle avulle riittää jo se, että vauraassa maailmassa kukaan ei kuole nälkään – eikä nälkään pidä kuolla kenenkään missään muuallakaan yhteisellä maapallollamme.