Niinistön vuoro tarjota hyviä palveluja suurvaltajohtajille
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ja Venäjän presidentti Vladimir Putin tapaavat ensi maanantaina Helsingissä.
Tapaaminen nostaa Suomen pääkaupungin jälleen hetkeksi kansainvälisen uutisvirran keskiöön.
Yhdysvaltain ja Venäjän ja sitä ennen Neuvostoliiton johtajat ovat tavanneet useita kertoja aiemminkin Helsingissä.
Näyttävin kohtaaminen tapahtui ETYK:n huippukokouksessa 1975, jolloin presidentti Urho Kekkonen isännöi Yhdysvaltain Gerald Fordin ja Neuvostoliiton Leonid Brezhnevin lisäksi kaikkien muiden Euroopan maiden ja Kanadan valtiojohtajia.
Kylmän sodan maailmassa ETYK teki Helsingistä eräänlaisen liennytyksen pääkaupungin.
Presidentti Mauno Koivisto tarjosi puitteet Neuvostoliiton viimeisen presidentin Mihail Gorbatshovin ja Yhdysvaltain presidentin George Bushin tapaamiselle Helsingissä kylmän sodan loppuhetkillä syyskuussa 1990.
Tapaamisessa etsittiin ratkaisua Irakin suorittamaan Kuwaitin miehitykseen, mutta täyteen yksimielisyyteen ei päästy.
Kylmän sodan päättymisen ja Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen presidentti Martti Ahtisaari isännöi Venäjän presidentin Boris Jeltsinin ja Yhdysvaltain presidentin Bill Clintonin tapaamista maaliskuussa 1997.
Tapaamisen aiheena oli uudelleen itsenäistyneiden Baltian maiden pyrkimys päästä sotilasliitto Naton jäseniksi. Venäjä joutui taipumaan Naton laajenemiseen.
Erityisesti Euroopassa pelätään, että Trump ja Putin ryhtyvät tekemään sopimuksia muiden maiden ohi ja niiden kustannuksella.
Kaikkia näitä aiempia tapaamisia ovat leimanneet myönteiset odotukset, että suurvaltajohtajat kykenisivät sopimaan rauhaa ja turvallisuutta vahvistavista ratkaisuista.
Tällä kertaa odotukset ovat lähes päinvastaiset.
Erityisesti Euroopassa pelätään, että Trump ja Putin ryhtyvät tekemään sopimuksia muiden maiden ohi ja niiden kustannuksella.
Trumpin kaudella sotilasliitto Naton yhtenäisyys on joutunut koetukselle.
Trump on edeltäjiensä tavoin mutta paljon aggressiivisemmin vaatinut Naton jäsenmaita kasvattamaan sotilasmenojaan. Samaan aikaan hän on viritellyt kauppasotaa paitsi Kiinan myös läntisten liittolaistensa kanssa.
Naton rivejä pyritään kokoamaan tällä viikolla huippukokouksessa, johon osallistuu tasavallan presidentti Sauli Niinistö.
Trumpin ja Putinin tapaamiselta ei kannata odottaa suuria tuloksia. Trump tuskin lähtee rikkomaan länsileirin yhtenäisyyttä esimerkiksi purkamalla Krimin miehityksen jälkeen määrättyjä talouspakotteita.
Parhaassa tapauksessa maanantain tapaaminen voi edistää Syyrian ja muiden alueellisten kriisien ratkaisua.
Kekkosen, Koiviston ja Ahtisaaren jälkeen nyt on siis Sauli Niinistön vuoro tarjota hyviä palveluja suurvaltajohtajille.
Ei ole tiedossa, miten ja miksi Helsinki valikoitui kokouspaikaksi.
Lienee kuitenkin selvää, että presidentti Niinistön rooli on ollut tärkeä. Hän on pitänyt Krimin miehityksen jälkeenkin tiivistä yhteyttä Putiniin ja loi suhteet myös Trumpiin taannoisella vierailullaan Yhdysvalloissa.
Niinistö on näin jatkanut edeltäjiensä parhaita perinteitä ja samalla vahvistanut Suomen asemaa levottomassa maailmassa. Tästä on syytä antaa hänelle täysi tunnustus.