Niinistö tekee hyviä kysymyksiä vastauksia antamatta
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö on käyttänyt lyhyen ajan sisällä kaksi painavaa puheenvuoroa suhtautumisesta Valko-Venäjän ja Puolan rajalla kytevään siirtolaiskriisiin.
Niinistö käsitteli maanantaina Hanaholmen kriisivalmiuskurssin puheessa tilannetta EU:n itärajoilla periaatteelliselta kannalta maiden nimiä mainitsematta. Osoite oli kuitenkin selvä:
”Meidän on oltava rehellisiä itsellemme ja esitettävä kysymys: pystymmekö samanaikaisesti pitämään kiinni sekä turvallisuudestamme että arvoistamme, kun kohtaamme tietoista pahantahtoista toimintaa”, Niinistö kysyi.
Puolan ja Valko-Venäjän rajalla testataan jälleen kerran Geneven pakolaissopimusta vuodelta 1951. Sen mukaan jokaisella ihmisellä on oikeus hakea turvapaikkaa, millä tavalla hän sitten rajan yli tuleekin.
Pakolaissopimuksen laatijat eivät osanneet varautua tilanteeseen, jossa jokin maa alkaa organisoida suuria joukkoja naapurin rajalle tarkoituksena työntää heidät rajan yli.
Ongelmaa voidaan havainnollistaa teoreettisilla esimerkeillä.
Valko-Venäjältä on pyrkinyt tänä vuonna tuhansia ihmisiä myös Liettuaan, jonka asukasluku on noin 2,8 miljoonaa. Sen kokoisen maan olisi mahdotonta ottaa vastaan satoihin tuhansiin nousevaa ihmisjoukkoa. Sellainenkin määrä olisi viime vuosien kokemusten valossa kuitenkin mahdollista organisoida pyrkimään Liettuan rajan yli.
Suomen asukasluku on suunnilleen kaksinkertainen Liettuaan verrattuna, joten teoreettista esimerkkiä voi soveltaa meidänkin rajoillemme.
Pakolaissopimuksen laatijat eivät osanneet varautua tilanteeseen, jossa jokin maa alkaa organisoida suuria joukkoja naapurin rajalle tarkoituksena työntää heidät rajan yli.
Oppositiopuolueet penäsivätkin maanantaina yhteisessä välikysymyksessään, onko hallitus valmis muuttamaan valmiuslakia. Opposition mielestä turvapaikkahakemusten vastaanotto pitäisi voida keskeyttää tilapäisesti, jos rajoillemme ollaan työntämässä suuria ihmisjoukkoja samaan tapaan kuin Puolan rajalle.
Oppositio on löytänyt perusteen välikysymykselle vastuuministereiden ristiriitaisista kannanotoista. Hallituksen onkin nyt pakko löytää yksiselitteisen selvä linja asiassa. Valmiuslain muutokselle on hyvät perusteet.
Presidentti Niinistö tuli antaneeksi sivustatukea välikysymykselle jo viime viikolla Tukholmassa kuninkaallisen sotatieteen akatemian 225-vuotisjuhlassa. Hän kiinnitti huomiota Suomen ja muiden pohjoismaiden eroihin suhtautumisessa kyberuhkiin ja sisäiseen turvallisuuteen. Esimerkiksi Tanska on ilmoittanut tavoitteekseen pudottaa turvapaikanhakijoiden määrän nollaan.
”Pidän tärkeänä, ettei Suomi joudu tilanteeseen, jossa samanaikaisesti arviomme turvallisuusriskeistä on vähemmän vakava ja lainsäädäntömme väljempi kuin muiden kaltaistemme maiden. Pohjoismaisten liberaalien demokratioiden on pidettävä yhtä siinä, kuinka vakavasti ne suhtautuvat omaan turvallisuuteensa ja millaisin keinoin ne siitä huolehtivat” Niinistö totesi.
Niinistö esittää hyviä huomioita ja vaikeita kysymyksiä. Valmiita vastauksia hänellä ei kuitenkaan ole. Niiden keksimisen presidentti jättää hallituksen ja eduskunnan vastuulle kuten presidentin rooliin sopiikin.